Kirjasto on lähipalvelu

Rakastan kirjastoja! Korona-aikana kaipasin eniten kirjastossa notkumista. Korona-aika toi selvästi esiin, että kirjasto ei ole vain paikka, josta lainataan ja jonne palautetaan kirjoja. Kirjasto on paljon enemmän! Se on tila, jossa vietetään aikaa ja viihdytään. Se on paikka, jossa lapset leikkivät, se on paikka, joka tukee lukutaidon kehittymistä ja tarjoaa tietoa. Se on kuntalaisten yhteinen olohuone.

Kirjaston on oltava lähellä. Vantaa käyttää kirjastoihin rahaa vähemmän kuin kunnat keskimäärin. Tämän on muututtava!

Vantaalle maailman parhaat koulut

Haluan, että vantaalainen lähikoulu on maailman paras. Se tarkoittaa, että oppilasryhmien on oltava riittävän pieniä. Se tarkoittaa, että erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat tukea ja apua. Se tarkoittaa, että kouluissa on riittävästi läsnäolevia aikuisia. Se tarkoittaa, että kiusaaminen on saatava loppumaan.

Vasemmiston opetusministerit Li Andersson ja Jussi Saramo ovat ryhtyneet toimeen ja esittelivät toimenpideohjelman, jossa kerrotaan keinoja, joilla kiusaaminen saadaan loppumaan. Kiusaaminen saadaan loppumaan luomalla sitovat henkilöstömitoitukset koulupsykologeille ja kuraattoreille. Tunnetaitoja on opeteltava jo varhaiskasvatuksessa. Lisäksi koulujen henkilökunnalla on oltava taito huomata kiusaaminen ja puuttua siihen välittömästi.

Kiusaamista ei saada loppumaan koulutuksesta leikkaamalla.

Haluan Vantaan, joka toimii kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja jossa lähiluontoa vaalitaan

Huono uutinen on, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kriisi, joka uhkaa kaikkea elämää maapallolla. Hyvä uutinen on se, että meillä on kaikki mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta ja rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Yksi tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta on tehdä liikkumisesta vähäpäästöistä. Parhaiten liikenteen päästöjä vähennetään lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen on oltava aidosti houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle. Sen on oltava edullista ja sujuvaa. Me tarvitsemme Vantaalle ratikan.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös vähentämällä lihankulutusta. kaupungin keittiöiden on tarjottava entistä enemmän kotimaista kasvisruokaa. Ruokahävikki on saatava pienemmäksi.

Vantaan on oltava hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä!

Haluan Vantaan, jossa päiväkodissa viihtyvät niin lapset kuin kasvattajatkin

Yksi kunnan tärkeimmistä palveluista minulle on varhaiskasvatus. On uskomattoman ihanaa, että lapseni saavat varhaiskasvatusta, joka tukee heidän kasvuaan ja kehitystään. Päiväkodin työntekijät tuntevat lapseni ja osaavat tukea heitä juuri niissä asioissa, joissa tukea tarvitaan. Lapseni ovat sosiaalisia ja ovat oppineet päiväkodissa niin paljon asioita, että olen usein aivan mykistynyt päiväkodin aikuisten ammattitaidosta.

Varhaiskasvatus onkin ennen kaikkea lapsen oikeus, ei vanhemman. Siksi olen tyytyväinen, että Vantaalla Sipilän hallituksen päätös siitä, että esimerkiksi työttömyyden takia kotona olevien vanhempien lapsilla ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, peruttiin. Ja nyt Marinin hallitus palautti oikeuden kaikkien kuntien lasten varhaiskasvatukseen.

Lapselle tärkeintä varhaiskasvatuksessa on pysyvät ja turvalliset aikuiset. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksen työntekijät viihtyvät työssään ja saavat siitä riittävän korvauksen. Vantaalla, kuten monessa muussakin kunnassa on haasteita löytää työntekijöitä päiväkoteihin. Kunnollisen palkan lisäksi yksi keino lisätä työssä jaksamista on antaa ihmiselle mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tähän auttaa riittävän pienet ryhmäkoot. Vantaa voisikin kokeilla lapsiryhmäkokojen pienentämistä työntekijöiden houkuttelemiseksi. Toinen kokeilemisen arvoinen asia olisi palkata päiväkoteihin yksi aikuinen lisää, joka voisi toimia sijaisena eri ryhmissä tarpeen mukaan. Näin sijainen olisi kaikille lapsille tuttu. Lisäksi päiväkodin johtajan työaikaa ei kuluisi sijaisten töihin soittelemiseen.

Puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2020

Korona on aiheuttanut ihmisissä huolta tulevaisuudesta. Se on aiheuttanut täällä valtuustossakin useissa puheenvuoroissa mainittua hoivavelkaa. Korona on aiheuttanut yksinäisyyttä ja pahoinvointia niin nuorissa kuin aikuisissa ja ikäihmisissä.

Ihmisillä on huoli tulevaisuudesta. Siksi olisinkin toivonut, että Vantaan kaupungin talousarvio olisi näyttänyt hieman toisenlaiselta. Toivoin, että se olisi tuonut ihmisille toivoa tulevasta. Toivoin, että se antaisi ihmisille selvän viestin siitä, että Vantaalla on hyvä asua koronasta huolimatta. Viestin siitä, että palveluihin pääsee oikea-aikaisesti ja palvelut ovat laadukkaita. Viestin siitä, että yhdessä tästä selvitään.

Tulikin jotain aivan muuta. Tuli esitys, jossa leikataan. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että puolueiden yhteisissä neuvotteluissa saatiin aikaan kompromissi, joka on huomattavasti parempi kuin alkuperäinen esitys.

Vantaalle muutetaan, vantaalla on siis vetovoimaa. Se mikä meiltä puuttuu, on pitovoima. Uskon, että ihmisen haluun pysyä Vantaalla vaikuttaa se, millaisia palveluita Vantaa tarjoaa. Pääseekö täällä lääkäriin tarvittaessa nopeasti? Onko kouluissa riittävästi oppilashuoltoa ja sitä kautta voimavaroja puuttua kiusaamiseen? Onko päiväkodeissa pysyvä henkilökunta? Onko tarjolla kulttuuria ja onko kirjastoissa lainattavaa? Uskon, että kunnallisveroprosentti ei ole niin merkityksellinen kuin moni tuntuu uskovan.

Hyviäkin uutisia vantaalaisille

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään talousarvion vuodelle 2018. Talousarviossa on paljon hyvää, josta voi olla todella iloinen. Vantaalla palautetaan kaikille lapsille oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon, sisäilmaongelmien hoitamiseen saadaan lisää rahaa, samoin lastensuojeluun. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksuton ehkäisy. Esityksestämme päätettiin tehdä selvitys pikaraitiotien rakentamisesta Länsimäestä Hakunilan kautta Tikkurilaan ja edelleen Aviapolikseen.
Kaikkea haluamaamme emme saaneet.

Esitimme terveyskeskusmaksujen poistamista sekä joukkoliikenteen lippujen hintojen pitämistä ennallaan. Näistä asioista äänestimme valtuustossa, mutta valitettavasti hävisimme äänestykset. Lisäksi esitimme neuvotteluissa, että Vantin työntekijöitä kurittavaa ”tehostamista” vähennetään. Halusimme myös lisää panostuksia kirjastoihin, joihin käytämme vähiten rahaa suurista kaupungeista. Esityksemme kahden koulupsykogin vakanssin lisäämiseksi ei saanut muilta puolueilta tukea, vaan se kirjattiin muotoon, että kaupunki selvittää, miten saavutamme koulupsykogien määrässä THL:n suositukset.

Alla puheeni, jossa esitän huoleni Vantaan kaupungin tavoitteesta lisätä entisestään yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrää.

cof

 

 

 

*****

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Väitän, että kovin harvoin sitä voi kunnallispoliitikko näin pian vaalien jälkeen äänestäjilleen sanoa, että katsokaapas, vaalilupaukseni toteutuu. Tällä viittaan tietysti esitykseen siitä, että mikäli tämä neuvottelutulos budjetista hyväksytään, on jatkossa kaikilla vantaalaisilla lapsilla jälleen oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon riippumatta siitä, ovatko hänen vanhempansa töissä vai työttöminä tai kotona pienempien sisarusten kanssa. Haluankin lämpimästi kiittää ja onnitella teitä kaikkia, jotka myös ajoitte tätä asiaa ja voitte myös lunastaa lupauksenne. Ennen kaikkea olen todella iloinen, että me olemme täällä valtuustossa näin yksimielisesti lapsen oikeuden kannalla. Hyvä me!

Jotta kaikki ei kuitenkaan olisi liian positiivista ja hyvin, on minun pakko nostaa esiin yksi talousarviossa oleva päivähoitoon liittyvä ongelmallinen tavoite. Tämä tavoite liittyy yksityiseen päivähoitoon ja Vantaan kaupungin haluun yhä edelleen kasvattaa yksityisessä päivähoidossa olevien lasten osuutta kaikista päivähoidossa olevista lapsista.

Yksityiseen päivähoitoon liittyy mielestäni kaksi ongelmaa. Toinen ongelma liittyy siihen, millaiset tahot nykyään yksityistä päivähoitoa tarjoavat. Yksityistä päivähoitoa eivät nykyään enää tarjoa niinkään pienet, voittoa tavoittelemattomat järjestöt vaan suuret yritykset, joiden tavoitteena on tehdä mahdollisimman suuri voitto. Se kun on Suomessa mahdollista, varhaiskasvatuksella rikastuminen. Tähän asiaan on myös lapsiasiainvaltuutettu kiinnittänyt huomiota. Miten yritykset voittoa sitten tekevät? Tietysti hoitamalla lapset mahdollisimman halvalla.

Säästöä voi syntyä esimerkiksi siten, että yksityisillä päiväkodeilla on mahdollisuus valita asiakkaansa eli ne lapset, joita heidän päiväkodissaan hoidetaan. Tähän joukkoon eivät sovi erityistä tukea tarvitsevat lapset, koska heidän hoitamisensa on kallista. On tapauksia, joissa jopa lapsen erityisruokavalio on ollut syynä sille, että hoitosopimusta ei synny. Myöskään kalliiksi tulevaa vuoropäivähoitoa ei yksityisen päiväkodin kannata hoitaa.

On vaarana, että varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo kärsivät, kun varhaiskasvatus on enenevissä määrin suuryritysten voitontavoittelun kohteena.

Vaarana on myös se, että meille syntyy kahden kerroksen lapsia. Kunta hoitaa kalliimmaksi tulevat, erityistä tukea tai erityistä ruokaa tarvitsevat lapset ja yksityinen puoli kerää ns. helpot lapset.

Byrokratia tulee kalliiksi

Vantaan johtajilla on tapana toistella, että kaupungin velkaantuminen on saatu kuriin ilman, että palveluja on leikattu. Tämä ei pidä paikkaansa. Kouluja on lakkautettu, lastensuojelu on kriisiytynyt, ja varhaiskasvatuksesta on leikattu monellakin tavalla. On ollut sijaiskieltoa ja typerimpänä päätöksenä kaikista, lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu.

On leikattu sieltä, missä seuraukset tulevat paljon kalliimmiksi kuin nyt saatu säästö.

Niillä lapsilla, joiden vanhempi on kotona esimerkiksi työttömyyden takia, ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on oikeus saada 20 tuntia viikossa hyvin joustamattomasti. Perheitä ei ole kuunneltu. Rajaus on vaikeuttanut mm. lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista, kun lapselle ei välttämättä löydykään kokopäiväistä hoitopaikkaa ja lasta pompotellaan ryhmästä toiseen, jopa päiväkodista toiseen. Ei kukaan vanhempi halua, että mahdollisten lyhyiden työpätkien ajaksi lapsi joutuu aina uuteen ryhmään, johon sopeutuminen vie aikansa.

Rajaaminen näkyy myös päiväkotien arjessa, eikä suinkaan hyvänä asiana. Osa-aikaisessa hoidossa olevista lapsista on alettu puhua puolikkaina. Mutta ihan kokonaisia lapsia ne ovat sen ajan, jonka päiväkodissa ovat. Ei riitä puolikas ruoka ja syöttäminen, puolikas vaipanvaihto tai pukeminen. Puolikkaiksi lapset kuitenkin lasketaan, mikä tarkoittaa, että lapsiryhmien koot ovat entisestään kasvaneet.

Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta tavoitellut säästöt ovat pitkälti palaneet lisääntyneeseen byrokratiaan.

Vantaa on pääkaupunkiseudun kunnista ainoa, joka varhaiskasvatusoikeutta on rajannut. Toivon, että kuntavaalien jälkeen Vantaa palauttaa oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille ja palauttaa perheille vapauden valita, jonka se näiltä nyt on vienyt.

Vantaan Vasemmiston tavoite: Kokonaisia lapsia laadukkaassa varhaiskasvatuksessa

Kuva: Pirkko Kotila

Kuva: Pirkko Kotila

”On helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”, on joku viisas sanonut.

–    En voisi olla enempää samaa mieltä, huokaisee kaupunginvaltuutettu Minttu Sillanpää ja jatkaa:

–    Paitsi helpompaa, on se myös halvempaa ja sen jos minkä luulisi kiinnostavan kuntapäättäjiä.

Vantaa on ainoa pääkaupunkiseudun suurista kunnista, joka päätti rajata kaikkien lasten yhtäläistä oikeutta varhaiskasvatukseen Sipilän hallituksen tehtyä sen mahdolliseksi. Sen seurauksena lapset, joiden vanhempi on kotona esimerkiksi työttömyyden takia, ei ole oikeutettu kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.

–    Vantaan tekemä rajauspäätös on käsittämätön! Saatu säästö palaa lisääntyneeseen byrokratiaan, kun kaupunki kyttää ihmisten työssäkäyntiä. Voisin kuvitella, että se vaikuttaa myös lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Vantaalle, Sillanpää epäilee.

–    Ne lapset, jotka eniten hyötyisivät varhaiskasvatuksesta, on nyt Vantaalla rajattu sen ulkopuolelle. Tasavertainen ja kaikille oikeutettu päivähoito-oikeus on tärkeä erityisesti heikompiosaisille perheille, sillä se tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää epätasa-arvoa, sekä ennaltaehkäisee olemassa olevien ongelmien syvenemistä. Tasapainoinen ja laadukas varhaiskasvatus ennaltaehkäisee koulupudokkuutta ja syrjäytymistä.

Paitsi, että rajaus asettaa perheet ja lapset eriarvoiseen asemaan se myös aiheuttaa vaikeuksia perheille. Se esimerkiksi vaikeuttaa työn vastaanottamista, kun lapselle ei välttämättä löydykään kokopäiväistä hoitopaikkaa ja lasta pompotellaan ryhmästä toiseen, jopa päiväkodista toiseen.
–    Ei kukaan vanhempi halua, että mahdollisten lyhyiden työpätkien ajaksi lapsi joutuu aina uuteen ryhmään, johon sopeutuminen vie aikansa.

Rajaaminen näkyy myös päiväkotien arjessa. Eikä suinkaan hyvänä asiana.

–    Osa-aikaisessa hoidossa olevista lapsista on alettu puhua puolikkaina. Mutta ihan kokonaisia lapsia ne ovat sen ajan, jonka päiväkodissa ovat. Ei riitä puolikas ruoka ja syöttäminen, puolikas vaipanvaihto tai pukeminen. Kyllä ne on ihan kokonaan hoidettava.

Puolikkaiksi lapset kuitenkin lasketaan, mikä tarkoittaa, että lapsiryhmien koot ovat entisestään kasvaneet.

–    Pelkään, että päiväkotien henkilökunta alkaa olla liian tiukoilla. Ei kukaan ammattilainen halua tehdä työtään huonosti.

Vasemmisto äänesti valtuustossa kaikkien lasten tasa-arvoisen varhaiskasvatusoikeuden puolesta.

–    Valitettavasti hävisimme äänestyksen kuluvalla valtuustokaudella. Lupaan, että asiaa pidetään esillä ja että teemme kaikkemme, jotta rajaus seuraavalla valtuustokaudella poistetaan, Sillanpää lupaa.

Vantaan Vasemmisto kampanjoi kuntavaaleissa, jotta Vantaalla palautetaan kaikkien lasten yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Maailman parhaaseen sellaiseen.

Haastattelu on julkaistu Vantaan Vasemmiston Kaikkien Vantaa -vaalilehdessä.

Kotimainen ruoka on työllistämisteko

Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Eikä syyttä: kotimainen ruoka on puhdasta ja turvallista, sen alkuperä voidaan jäljittää helposti, se on tehty hyvillä työehdoilla turvallisissa oloissa ja se on usein myös ympäristön kannalta tuontiruokaa parempi vaihtoehto.

On kunnan omissa käsissä päättää, tarjotaanko päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa puolalaisia vai suomalaisia perunoita, espanjalaisia vai suomalaisia tomaatteja tai ulkomaista riisiä vai kotimaista ohraa. Kuntalaisten tahto on selvä. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton teettämän tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä haluaa, että kunnan elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Jos Vantaa käyttää enemmän kotimaista ruokaa hankinnoissaan, hyödyttää se meitä kaikkia. Kotimaisen ruuan käyttö luo työpaikkoja ja investointeja, siitä tulevat verotulot mahdollistavat laadukkaat julkiset palvelut. Vaikka kotimaisen ruuan käyttö saattaakin tulla ainakin alkuvaiheessa hieman kalliimmaksi, ovat siitä seuraavat hyödyt tulevaisuudessa suurempia. Koska Vantaalla on paljon elintarviketeollisuutta, olisivat hyödyt Vantaalla vielä erityisen tuntuvia.

Vantaalle on laadittava hankintastrategia, jossa kaupunki sitoutuu edistämään kotimaisen ruuan käyttöä. Tämän arvostuksen on näyttävä myös kaupungin tarjoamissa ruuissa.

***

Tein valtuuston kokouksessa 6.3. valtuustoaloitteen yhdessä SDP:n Tarja Eklundin kanssa, jossa esitimme, että Vantaalle laaditaan hankintastrategia, jossa kaupunki sitoutuu edistämään kotimaisen ruuan käyttöä hankinnoissaan.

Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu

Puheeni valtuustossa 7.11.

Pitkään ja hartaasti valmisteltu sote-uudistus on vaiheessa, jossa myös me kuntapäättäjät saamme sanoa, mitä siitä oikein ajattelemme.

Sote-uudistusta alettiin alun perin valmistella, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä integraatiota haluttiin parantaa. Myös perus- ja erikoissairaanhoidon välistä kuilua haluttiin kuroa umpeen. Lisäksi haluttiin kaventaa väestön terveyseroja ja säästää rahaa. Säästötavoite on 3 miljardia euroa.

Lähes kaikki olivat yksimielisiä, että sote-uudistus tarvitaan. Uudistusta alettiin valmistella parlamentaarisesti.

Sitten tapahtui jotain ja tämä lakiesitys, johon nyt lausumme, ei paranna integraatiota, eikä varsinkaan kavenna terveyseroja. Säästöjenkin saaminen on varsin kyseenalaista.

Nyt olemme antamassa lausuntoa lainsäädännöstä, jonka keskeinen sisältö on palvelujen yksityistäminen ja yhtiöittäminen. Koko sosiaali- ja terveyssektori halutaan markkinaistaa.

Tätä kutsutaan valinnanvapaudeksi.

Hallituksen esityksessä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Rakennettava maakuntahallinto vastaa palveluiden järjestämisestä, varsinaiset palvelut tuottaa maakunnan yhtiö, kolmas sektori sekä yksityiset yritykset. Palvelut pirstoutuvat, hoitoketjut katkeilevat ja ihminen on ihmeissään. Samoin on maksaja.

Minä en vastusta valinnanvapautta. Minä olen huolissani siitä, että sote-uudistuksen myötä valinnanvapautta ei ole kaikilla. Riippuu ihmisestä, hänen asuinpaikastaan, tulotasostaan ja terveydentilastaan, onko hänellä vapautta. Uskon, että osa ihmisistä saa hyvinkin valita. Ne samat ihmiset, joilla on siihen mahdollisuus nykyisessäkin tilanteessa.

Vantaan kaupungin lausunnossa jaetaan osittain näitä huolia. Siinä sanotaan mm. ettei voida pitää uskottavana, että yksityisiä toimijoita riittäisi syrjäseuduille. Esitetty malli ei myöskään paranna integraatiota. Säästötavoitteiseenkin suhtaudutaan kaupungin lausunnossa nihkeästi.valtuustossa_7-11-2016

Sen sijaan Vantaan kaupungin lausunnossa nähdään yhtiöittämisvelvoite pääosin tarkoituksenmukaisena. Tästä olen eri mieltä. Yhtiöittämisvelvoite lisää byrokratiaa ja heikentää demokratiaa.

*****

Jätimme kokouksessa seuraavansisältöisen pöytäkirjalausuman:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei kannata sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Katsomme, että velvollisuus yhtiöittämiseen rajaa liikaa maakunnan mahdollisuuksia päättää palveluiden järjestämisestä itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuustoryhmä katsoo kuitenkin, että Vantaan kaupungin lausunnon valtiovallan suuntaan on syytä olla yksimielinen ja hyväksyy sen siksi esitetyssä muodossa.