Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu

Puheeni valtuustossa 7.11.

Pitkään ja hartaasti valmisteltu sote-uudistus on vaiheessa, jossa myös me kuntapäättäjät saamme sanoa, mitä siitä oikein ajattelemme.

Sote-uudistusta alettiin alun perin valmistella, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä integraatiota haluttiin parantaa. Myös perus- ja erikoissairaanhoidon välistä kuilua haluttiin kuroa umpeen. Lisäksi haluttiin kaventaa väestön terveyseroja ja säästää rahaa. Säästötavoite on 3 miljardia euroa.

Lähes kaikki olivat yksimielisiä, että sote-uudistus tarvitaan. Uudistusta alettiin valmistella parlamentaarisesti.

Sitten tapahtui jotain ja tämä lakiesitys, johon nyt lausumme, ei paranna integraatiota, eikä varsinkaan kavenna terveyseroja. Säästöjenkin saaminen on varsin kyseenalaista.

Nyt olemme antamassa lausuntoa lainsäädännöstä, jonka keskeinen sisältö on palvelujen yksityistäminen ja yhtiöittäminen. Koko sosiaali- ja terveyssektori halutaan markkinaistaa.

Tätä kutsutaan valinnanvapaudeksi.

Hallituksen esityksessä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Rakennettava maakuntahallinto vastaa palveluiden järjestämisestä, varsinaiset palvelut tuottaa maakunnan yhtiö, kolmas sektori sekä yksityiset yritykset. Palvelut pirstoutuvat, hoitoketjut katkeilevat ja ihminen on ihmeissään. Samoin on maksaja.

Minä en vastusta valinnanvapautta. Minä olen huolissani siitä, että sote-uudistuksen myötä valinnanvapautta ei ole kaikilla. Riippuu ihmisestä, hänen asuinpaikastaan, tulotasostaan ja terveydentilastaan, onko hänellä vapautta. Uskon, että osa ihmisistä saa hyvinkin valita. Ne samat ihmiset, joilla on siihen mahdollisuus nykyisessäkin tilanteessa.

Vantaan kaupungin lausunnossa jaetaan osittain näitä huolia. Siinä sanotaan mm. ettei voida pitää uskottavana, että yksityisiä toimijoita riittäisi syrjäseuduille. Esitetty malli ei myöskään paranna integraatiota. Säästötavoitteiseenkin suhtaudutaan kaupungin lausunnossa nihkeästi.valtuustossa_7-11-2016

Sen sijaan Vantaan kaupungin lausunnossa nähdään yhtiöittämisvelvoite pääosin tarkoituksenmukaisena. Tästä olen eri mieltä. Yhtiöittämisvelvoite lisää byrokratiaa ja heikentää demokratiaa.

*****

Jätimme kokouksessa seuraavansisältöisen pöytäkirjalausuman:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei kannata sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Katsomme, että velvollisuus yhtiöittämiseen rajaa liikaa maakunnan mahdollisuuksia päättää palveluiden järjestämisestä itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuustoryhmä katsoo kuitenkin, että Vantaan kaupungin lausunnon valtiovallan suuntaan on syytä olla yksimielinen ja hyväksyy sen siksi esitetyssä muodossa.

 

Vantaa varastaa lapsilta

päiväkoti

Meneillään on lapsen oikeuksien viikko. Perjantaisen lapsen oikeuksien päivän teemana on tänä vuonna lapsen oikeus kasvatukseen.

 

Teema tuntuu irvokkaalta, kun kuuntelee puheenvuoroja, joita Vantaan kaupunginvaltuustossa käytetään subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Mielestäni on käsittämätöntä, että keskustelussa osa valtuutetuista näkee subjektiivisen päivähoito-oikeuden vanhempien oikeutena laittaa lapsi päiväkotiin.

 

En oikein tiedä, miten asian saisi ymmärrettäväksi. Pitääkö kirjoittaa isoilla kirjaimilla: subjektiivinen päivähoito-oikeus on LAPSEN OIKEUS VARHAISKASVATUKSEEN. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, mikä on vanhempien tilanne. Riippumatta siitä ovatko vanhemmat työssä vai työttöminä tai kotona hoitamassa pienempiä sisaruksia.

 

Keskustelu käytiin siksi, että perusoikeistohallitus haluaa lainsäädännöllä rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Tai oikeammin sanottuna haluaa, että lakia muutetaan siten, että kunnilla on halutessaan mahdollisuus rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Mm. Helsingin kaupunginhallitus on jo päättänyt, että se pitää jatkossakin kiinni lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja tänään Tampereen kaupunginvaltuusto päätti samoin.

 

Valitettavasti Vantaalla tehtiin päinvastainen päätös. Äänin 36-31 valtuuston enemmistö päätti asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään ja rajata lapsen oikeutta päivähoitoon. Vantaalla kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, Rkp:n ja kristillisdemokraattien valtuutetut ovat sitä mieltä, että varhaiskasvatus ei ole työttömien lasten oikeus. He tekivät päätöksen, joka on sekä YK:n lapsen oikeuksia koskevan komitean suositusten että Suomen perustuslain vastainen.

 

Vantaalla tehtiin päätös ”säästöjen” takia. Säästöjen, jotka tulevat tulevaisuudessa monin verroin kalliimmaksi. Vantaalla valtuuston enemmistö ei halua uskoa asiantuntijoita, joiden mukaan rajoittamaton päivähoito-oikeus on paitsi tasa-arvoisin myös tehokkain ja taloudellisin tapa pitää huolta kaikista lapsista ja perheistä.

 

Surullista. Niin kovin surullista.

Vantaa hakee reilun kaupan arvonimeä

Olen todella iloinen, että Vantaan kaupunginvaltuusto päätti hakea Vantaalle Reilun kaupan kaupungin arvonimeä!

Reilun kaupan kaupunki –arvonimen voi saada kaupunki, joka täyttää viisi kriteeriä. Kriteerit ovat: Kaupunki käyttää reilun kaupan tuotteita, kaupungissa toimii kannatustyöryhmä, tuotteita löytyy paikallisista valikoimista, reilun kaupan tuotteita käytetään ja kaupunki viestii reilun kaupan asioista. Vantaan kaupungin on siis tarjottava tilaisuuksissaan ja ravintoloissaan reilun kaupan tuotteita ja kaupungissa on oltavakriteerien täyttymistä valvova työryhmä. Lisäksi reilun kaupan tuotteita on oltava tarjolla vantaalaisissa ravintoloissa ja kahviloissa ja kaupungissa toimivien järjestöjen ja seurakuntien on myös käytettävä reilun kaupan tuotteita. Reilusta kaupasta on kerrottava kaupungin verkkosivuilla ja muissa materiaaleissa.

”Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.”

Vantaan Vasemmisto on sitoutunut käyttämään reilun kaupan tuotteita omissa tapahtumissaan ja haluaa kannustaa muita vantaalaisia järjestöjä toimimaan samoin.

 

Koti on perusoikeus. Koti on ihmisoikeus.

Tänään 17.10. vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Suomessa päivään on kuulunut jo usean vuoden ajan kansalaisliikkeen järjestämät Asunnottomien yön tapahtumat ympäri Suomea. Asunnottomien yön tulet syttyvät ympäri maata puolustaakseen jokaisen ihmisen oikeutta kotiin.

Suomessa on noin 7 500 ihmistä ilman kotia. Joka neljäs asunnoton on nuori, alle 25-vuotias. Vantaalla ilman asuntoa viime vuoden lopulla oli 522 ihmistä, joista 115 nuoria. Luvut ovat karmeita. Varsinkin, kun tilanne ei ole vuosien saatossa juurikaan paremmaksi muuttunut.

Kävin vierailemassa Vantaalla Koisorannan palvelukeskuksessa puolisen vuotta sitten. Koisorannan palvelut ovat tarkoitettu vantaalaisille päihdeongelmaisille asunnottomille. Tapaamillani Koisorannan asiakkailla oli yksi toive: päästä muuttamaan omaan kotiin.

Asunnottomuus on mahdollista poistaa. Tarvitaan riittävästi asuntoja, joissa ihmisillä on varaa asua. Tarvitaan riittävästi tukea sitä tarvitseville.

Asunnottomien yö –kansalaisliikkeen tapahtumat löytyvät täältä: http://asunnottomienyo.fi/

Jokirannasta vantaalaisten olohuone

Tuoreena tikkurilalaisena osallistuin eilen 1.10. Tikkurilan aluetoimikunnan järjestämään tilaisuuteen Joki osaksi Tikkurilaa. Vernissassa järjestetty tilaisuus keräsi mukavasti osallistujia.

Jokirannasta on päätetty tehdä kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, jonka valmistumiseen arvioitiin menevän noin vuosi. Olisi todella tärkeää, että alueen asukkaat ja muut kiinnostuneet saisivat olla mukana ideoimassa ja kommentoimassa suunnitelmaa jo valmisteluvaiheessa.

Kaupungin elinkeinojohtaja Jose Valanta kuvasi tulevaisuuden jokirantaa alueena, joka kannustaa turvalliseen viipyilyyn. Tämä kuulostaa hyvältä. Tulevaisuudessa jokirannassa voi olla kahvila- ja ravintolapalveluita, uimaranta, kanootinvuokrausta ja leikkipuisto. Jokirannassa on oltava tilaa kulttuurille ja muille tapahtumille, ihmisten kohtaamisille. Jokirannasta on tultava alue, jonka tikkurilalaiset ja kaikki vantaalaiset voivat kokea omaksi olohuoneekseen, jonne on helppo päästä, jossa on mukava viettää aikaa ja viipyä. Tarkkana on oltava, että alueen luontoarvot sopivat suunnitelmiin.

Sokos Hotel Vantaan laajentumisinto, kurkottaminen kohti jokea, ei mielestäni tee jokirannan alueesta ihmisten olohuonetta. Hotellin laajentumissuunnitelma on melko massiivinen ja sellaisenaan toteutuessaan hallitsisi jokirannan maisemaan liikaa. Hotellin suunnitelman ovat nyt jäissä ja odottavat alueen kokonaissuunnitelman valmistumista.

Tilaisuudessa paljon keskustelua aiheutti Tikkurilankosken pato, jonka apulaiskaupunginjohtaja Nikulainen lupasi purkaa. Tämä on erinomainen uutinen sekä lohikaloille, kalastajille, melojille että koko jokirannalle. Tämä uutinen otettiin siis innokkuudella vastaan.

Veden puhtaus puhutti myös ihmisiä. Keranvanjoen sameus johtuu maatiloista, mutta vesi on kaiken kaikkiaan tyydyttävällä tasolla. Myös hulevedet ja rakentaminen vaikuttavat veden laatuun. Koska meillä Vantaalla on vettä vähän, on meidän huolehdittava vähistämme kunnolla. Ei kukaan meistä halua viipyillä likaisen veden äärellä.

Vantaa – hyvinvoiva kaupunki?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Meillä Vantaalla on liuta hyviä ohjelmia ja suunnitelmia, jotka liittyvät vantaalaisten hyvinvointiin. Meillä on muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS, työikäisten hyvinvointiohjelma AHVO, Vantaan vammaispoliittinen ohjelma WAMPO sekä ikääntymispoliittinen ohjelma VIKSU.

Nämä ohjelmat ovat ajatuksella ja ammattitaidolla laadittuja.

Nyt käsittelyssä oleva kaupunginhallituksen talousarvioesitys on mielestäni kaukana siitä visiosta, joka kotikaupungistamme näissä ohjelmissa ja suunnitelmissa piirtyy. Se kuva on kuva onnellisista ja hyvinvoivista ihmisistä, hyvästä ja turvallisesta kotikaupungista, jossa oikein mitoitetut palvelut toimivat ja saavuttavat kuntalaiset. Vantaa näyttäytyy kaupunkina, jossa kuntalaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja jossa häntä kuullaan ja kuunnellaan.

Talousarvioesityksessä tämä kuva saa siis mielestäni säröjä.

Muutamia mainitakseni. Esitys Hevoshaan ja Tuomelan koulujen lakkauttamisesta. Kirjastopalveluihin esitetään leikkauksia, vaikka Vantaalla nyt jo kirjastopalveluiden toimintakulut ovat pienemmät kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kirjastot luovat hyvinvointia edullisesti, siksi niistä säästäminen on lyhytnäköistä, jopa tyhmää.

Talousarvioesityksessä mainitaan monessa kohdassa monituottajamalli ja sen käyttöön otto, joka siirtäisi päätöksentekoa palveluista pois kuntalaisten ulottuvilta. Talousarvioesityksessä ei mielestäni myöskään ole riittävää panostusta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ennaltaehkäisy on kuitenkin se halvempi tapa toimia.

Myös Vantaan strategiset painopistealueet näyttävät näiden esimerkkien valossa hieman oudoilta. Strategiassa mainitaan mm., että tavoitteena on kaupungin vetovoiman kasvaminen ja asukkaiden koulutustason nouseminen. Lisäksi mainitaan, että palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Minun on hankala nähdä kaupunkia, joka lakkauttaa kouluja ja leikkaa kirjastopalveluista vetovoimaisena. Hankala on myös ymmärtää, miten koulutustaso nousee sillä, että lukioiden kurssitarjontaa vähennetään.

Mielestäni Vantaalla, jossa palvelut tuotetaan jo nyt halvemmalla kuin monessa muussa kunnassa, ei voida enää säästää. Haluaisin voida olla eri mieltä kaupunginjohtaja Nenosen kanssa, joka sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa syyskuun lopussa, ettei Vantaa pysty samaan palvelutasoon kuin Helsinki tai Espoo.

Mutta pidettäisiin edes tämä nykyinen. Minä en halua, että Vantaa säästää itsensä hengiltä.

 

Lähikoulut säilytettävä

Mielipidekirjoitus, julkaistu Vantaan Sanomissa 7.9.2013

Tuomelan ja Hevoshaan koulut ovat vaarassa tulla lakkautetuiksi Vantaan velkaohjelman seurauksena. Valtuuston hyväksymä lähtökohta velan vähentämisestä tilanteessa, jossa asukasluku kasvaa vuosittain tuhansilla, on vastuuton. Vasemmistoliitto esitti, että lähtökohdaksi otettaisiin lisävelkaantumisen pysäyttäminen. Toisena vaihtoehtona tarjosimme veron korotusta. Kumpikaan ei sopinut valtuuston enemmistölle.

Vantaan väestö on kasvanut jopa ennusteita enemmän. Myös oppilasmäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan enemmän kuin nyt ennustetaan. Tuomelan ja Hevoshaan koulujen sulkeminen ei vaikeuttaisi vain näiden koulujen oppilaiden elämää, vaan laajemmin Länsi- ja Itä-Vantaan lasten elämää, kun koulutilat kävisivät ahtaaksi yhä useammissa kouluissa.

Vetoamme muihin opetuslautakunnan ja valtuuston jäseniin, jotta lähikouluille säilytettäisiin riittävät resurssit, eikä keinotekoisesti asetettaisi vastakkain opettajien ja koulurakennusten määrää.

Jussi Saramo, kaupunginvaltuutettu
Minttu Sillanpää, kaupunginvaltuutettu
Jari Jääskeläinen, opetuslautakunnan jäsen

Monituottajamalli on huono päämäärä

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.6. strategian seuraaville neljälle vuodelle. Strategian hyväksyminen on yksi valtuustokauden tärkeimmistä pätöksistä. Siihen nähden strategian valmistelu oli mielestäni hieman hätäistä, vaikka kaupunginjohtaja kokouksessa toisin yritti vakuutella. Strategiaa käsiteltiin valtuuston seminaarissa toukokuun puolessa välissä muutaman tunnin ajan. Lähetekeskustelu siitä käytiin aamuyöllä puoli kahden aikaan. Arvailla sopii, kuinka vastaanottavaisia virkamiehetkään tuohon vuorokauden aikaan olivat.

Itselleni positiivinen kokemus oli strategiaan valtuustoseminaarin keskustelujen jälkeen lisätty turvallisuus-käsitteen laajempi käsittely. Valtuustoseminaarissa käsiteltävässä versiossa turvallisuus oli typistetty käsittämään vain liikenneturvallisuutta. Nostin asian esiin valtuustoseminaarin työryhmässä ja nyt hyväksytyssä versiossa turvallisuutta mitataan myös ihmisten kokemuksilla oman asuinalueensa turvallisuudesta. Vaikutusvaltainen olo, etten sanoisi.

Strategiapäätöksen suurin ongelma on tämä lause: Päätetään todeta, että talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjaukset ovat keskeinen lähtökohta taloussuunnitelman 2014–2017 laadinnalle. Talous- ja velkaohjelma eli leikkausohjelma on hyväksytty edellisen valtuuston aikana kesäkuussa 2012, Vasemmiston ryhmän vastustuksesta huolimatta. Vasemmisto saikin kunnallisvaalikampanjaa käyneet muut ryhmät perääntymään osasta leikkauksia. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajia ei vähennetty, kuten ohjelmassa lukee. Myöskään luontokoulun avustuksesta tai vanhusten päivätoimintakeskuksista Havurastista ja Myyrastista ei luovuttu. Lisäksi ohjelmassa on leikkauksia, jotka ovat olleet mahdottomia toteuttaa. Toimeentulotuen käsittelijöitä oli palkattava takaisin, jotta toimeentulotuki saadaan maksuun lain määräämässä ajassa.

Vasemmiston ryhmä esitti kokouksessa velkaohjelman hylkäämistä. Hävisimme äänestyksen vain vihreiden äänestäessä meidän mukanamme.

Toinen iso ongelma strategiaan liittyen on siihen kirjattu tavoite palveluiden uudistamisesta monituottajamallin suuntaan. Erilaisia tilaaja-tuottaja-malleja toteuttaneissa kaupungeissa kuten Oulussa ja Tampereella ne on todettu kalliiksi ja palveluja huonontaviksi. Vantaalla ei ole varaa huonontaa palveluiden laatua tai nostaa niiden hintaa ideologisilla yksityistämisillä. Poikkeustapauksissa yksityistäminen saattaa olla hyvä keino, mutta se ei koskaan voi olla hyvä strateginen päämäärä. Esitimme kokouksessa monituottajamallin poistamista strategiasta, mutta turhaan.

Itse käytin puheenvuoron kaupunginjohtajan puheesta innostuneena. Kaupunginjohtaja muistutti omassa puheessaan, että Vantaa ei aio jatkossakaan lomauttaa tai irtisanoa omia työntekijöitään. Tämä on toki hienoa, mutta monituottajamallin seurauksena kaupungin työt ja työntekijät ulkoistetaan firmoille, jotka saavat tehdä työntekijöilleen mitä haluavat. Näin on jo käynyt. Esimerkiksi ISS:lle ulkoistetun korjausrakentamisen työntekijöillä oli lomautusuhka päällä.

Kokouksessa tuotiin myös tiedoksi kaupunginhallituksen talousarviokehys vuodelle 2014. Esitimme siihen pöytäkirjalausumaa, jossa vaadimme kehyksen keventämistä 1,5 prosentista 2,5 prosenttiin. Talousarvioon palataan syksyllä.

Olen sitä mieltä, että turvataksemme Vantaan palvelut, on kunnallisveroprosenttia nostettava.

 

Vappupuheeni 2013

Oikein hyvää vappua ja lämpimästi tervetuloa Vantaan Vasemmiston vappujuhlaan. Kun aloin tätä puhetta kirjoittaa, kyselin Facebookissa ystäviltäni, että mitäs tällaisessa vappupuheessa oikein kuuluu sanoa. Pakollisia sanoja ovat kuulemma mm. työläinen ja porvari, oikeudenmukaisuus ja ahneus, perustulo sekä Hyvä toverit.

Eli hyvät toverit. Tässä puheessani ajattelin keskittyä Vantaaseen ja vantaalaisten kuulumisiin.

Olen itse asunut Vantaalla nyt kolmisen vuotta. Enää en sano asuinpaikkaani kysyville asuvani kyllä Vantaalla, mutta aivan Helsingin rajalla, ensimmäisessä talossa Vantaan puolella, kuten tein ensimmäisen puolen vuoden ajan Helsingistä muuttoni jälkeen.

Olen siis viihtynyt. Samoin tuntuvat viihtyvän monet muut vantaalaiset. Vantaan kaupungin tuoreen hyvinvointikertomuksen mukaan asukkaat ovat tyytyväisiä Vantaaseen. Vantaalaisten mielestä täällä on turvallista asua, ja palveluihin ollaan tyytyväisiä. Näiden onnellisten tarinoiden lisäksi löytyy kuitenkin valitettavasti myös toisenlaisia tarinoita.

Ne surullisemmat tarinat antavat erilaisen kuvan vantaalaisten hyvinvoinnista. Viime keväänä valtuustossa hyväksytty kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, eli leikkausohjelma, pahentaa vantaalaisten tilannetta entisestään. Leikkausohjelmassa leikataan. Leikataan ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, leikataan kirjastoista, leikataan vammais- ja vanhuspalveluista. Leikataan kouluista. Leikkausohjelmassa päätetty määräaikaisista toimeentulotuen käsittelijöistä luopuminen on nyt aiheuttanut sen, mikä leikkausohjelmassakin riskiksi mainittiin, eli käsittelyaikojen pidentymisen laittoman pitkiksi. Aika näyttää, mitä muut leikkaukset aiheuttavat.

Hyvä toverit. Jotta saamme Vantaan pidettyä turvallisena ja vantaalaiset tuntemaan itsensä tyytyväisiksi, jotta saamme yhä useamman vantaalaisen tuntemaan olonsa turvalliseksi ja voimaan hyvin, on yksi vaihtoehto Vantaan Vasemmiston jo viime keväänä esittämä kunnallisveron nosto. Tutkimusten mukaan kuntalaiset haluavat mielellään maksaa lisää veroja, jos sillä saadaan tuotettua laadukkaat ja maksuttomat palvelut kaikille. Hallitus, jota on paljon kritisoitu, on saanut paljon hyviäkin asioita aikaan. Vasemmiston vaatimuksesta kunnallisveroa on muutettu aiempaa progressiivisemmaksi. Esimerkiksi kahdentuhannen euron kuukausittaisesta palkasta maksetaan todellisuudessa kunnallisveroa vain vähän yli 10 %. Kunnallisveron nostolla voitaisiin kaikista pahimmat leikkaukset perua ja lisätä vantaalaisten hyvinvointia.

On Vantaalla monia sellaisiakin asioita, joista voimme ja joista pitää olla ylpeitä. Yksi näistä asioista on nuorisotyöttömyyden matala aste Vantaalla verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Vantaalla on tehty määrätietoisesti töitä ja nuoret on onnistuttu ohjaamaan elämässään eteenpäin. Meillä on Vantaalla paljon työpaikkoja ja hyvä työpaikkaomavaraisuus. Vantaa on kasvava kaupunki, uusia asuinalueita rakennetaan mm. Kivistöön ja Leinelään. Ja pian meillä on Kehärata, joka tekee liikkumisen helpoksi. Vantaalla on hyviä mahdollisuuksia harrastaa, kulttuuria ja urheilua.

Vantaan Vasemmisto toimii ja näkyy myös vaalien välillä. Jopa niin aktiivisesti, että muutaman kerran on saanut vastata kysymykseen, että mitkäs vaalit nyt on tulossa, kun täällä torilla olette. Ja hämmentyneitä ilmeitä, kun vastaa, että ei hetkeen vielä mitään. Jotta saamme vaatimuksiamme ja tavoitteitamme läpi ja eteenpäin, tarvitsemme lisää voimaa. Tarvitsemme lisää ihmisiä tekemään vasemmistolaista politiikkaa yhdessä.

Perinteisesti näin vappuna Vantaan Vasemmisto on perinteisesti palkinnut vuoden vasemmistolainen teon. Tänä vuonna palkinto menee ihmiselle, joka on jo vuosien ajan toiminut aktiivisesti sen puolesta, että Koivukylässä yhteisöllisyys ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranevat. Sen puolesta, että Koivukylässä tehdään aktiivisesti yhdessä eikä kaveria jätetä yksin. Tänä vuonna Vantaan Vasemmisto haluaa palkita Liisa Kaikulan.

Toimeentulotuki ja henkilöstöpolitiikka puhuttivat kaupunginvaltuustoa

Valtuuston kokouksen yhteydessä 15.4. pidettiin valtuuston kyselytunti, jossa ykköspuheenaiheeksi nousi julkisuudessakin ollut ongelma saada toimeentulotuki maksuun lain määräämässä ajassa. Keskustelun aloitti Vasemmiston Jussi Saramo, joka tivasi, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta valtuutettujen esittämiin kysymyksiin aletaan suhtautua niiden edellyttämällä vakavuudella. Saramo viittasi paitsi sosiaali- ja terveystoimessa jatkuvasti esiintyvien ongelmien kieltämiseen ja vähättelyyn mm. toimeentulotukien maksamisessa, myös jalkapallohalliin, jota ei useista valtuuston päätöksistä ja kyselytunneilla esitetyistä kysymyksistä huolimatta ole alettu rakentaa Rajakylään.

Toimeentulotukeen liittyvään kysymykseen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen vastasi, että valitettavasti talous- ja velkaohjelmassa mainittu riskianalyysi liittyen toimeentulotuen käsittelijöiden vakanssien vähentämiseen on toteutunut.

Talous- ja velkaohjelmassa kirjattiin, että ”luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden vakansseista”. Riskianalyysi kuuluu: ”lain mukainen toimeentulotuen käsittelyaika vaarantuu, mahdollinen uhkasakko.” Salminen myös toivoi valtuustolta tukea työntekijöille, jotka tekevät kaikkensa, jotta ongelmasta päästään eroon.

Salmisen vastaus kirvoitti kommentti- ja puheenvuorotulvan, joissa kyseltiin, minkälaista tukea valtuustolta oikein halutaan. Vastausta ei saatu tiedusteluun, kuinka paljon rahaa tarvitaan lisää, jotta kaupunki pääsee pois laittomuuden tilasta. Tällä hetkellä toimeentulotukihakemusten käsittelyaika on pahimmillaan 15 päivää, kun se lain mukaan saisi olla seitsemän.

Ongelma toimeentulotuen käsittelyaikojen kanssa on Vantaalla niin iso, että Aluehallintovirasto AVI on uhannut Vantaata usean sadantuhannen euron uhkasakolla, mikäli ongelma jatkuu. Valtuutettu Eerola luki ääneen AVIn kaupungille lähettämää lausuntoa, jossa todetaan, että ainoa keino saada ongelma purettua on lisätyövoiman palkkaaminen. Omassa vastauksessaan AVI:lle kaupunki kertoo, että toimenpiteisiin on ryhdytty. Se on tietysti positiivista. Toimenpiteitä ovat mm. sähköiseen asiointiin siirtyminen ja kirjeiden lähettäminen kakkosluokan sijaan ykkösluokassa.

Muutoin ainoa enemmän keskustelua herättänyt asia oli kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2012. Puheenvuoroissa kertomusta kiiteltiin, mutta todettiin myös, ettei kertomus koske niitä noin tuhatta kaupungin entistä työntekijää, jotka siirtyivät Tilapalvelut Oy:n palvelukseen.

On käynyt ilmi, että Tilapalvelut Oy:n henkilöstöä kohdellaan epätasa-arvoisesti kaupungin omaan henkilöstöön nähden. Heidän pitää mm. toimittaa sairauslomatodistus heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä lähtien, kun kaupungin palveluksessa olevat työntekijät saavat olla sairauden takia pois töistä kolme päivää. Käytäntö tuntuu kummalliselta jo senkin takia, että tutkimuksissa on todettu oma ilmoitus -menettelyn itse asiassa vähentävän sairauspoissaoloja.

Apulaiskaupunginjohtaja Lipposen vastaus oli, että asiaa on selvitetty ja on tehty uusi konserniohje. Isoin ongelma Tilapalvelut Oy:öön liittyen on se, että koska kyseessä on osakeyhtiö, sen toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Sen tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kuten valtuutettu Tyystjärvi huomautti, kaupungin luottamusmiehillä ei ole enää mitään keinoa saada siihen liittyvistä asioista tietoa. Olisikin keskusteltava, miten Tilapalvelut Oy:n työt voisi palauttaa takaisin kaupungin omaksi työksi.