”Köyhän perheen lapsella suurempi riski kuolla syöpään.”

”Köyhä kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas.”

”Vauva-aikana koettu köyhyys voi ilmetä nuoruudessa teiniraskauksina, mielenterveysongelmina, peruskoulun varaan jäämisenä ja rikoksina.”

Suomessa on paljon eriarvoisuutta. Ongelmat kasaantuvat, terveyserot kasvavat, on asunnottomuutta. Huolestuttavinta on, että huono-osaisuus ja köyhyys siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sote-uudistuksen tavoitteena on oltava köyhyyden vähentäminen ja tasa-arvon lisääminen.

Hyviä keinoja tasa-arvon lisäämiseen ja köyhyyden vähentämiseen ovat mm. ennaltaehkäisevät palvelut, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, joissa puututaan ongelmien syihin eikä hoideta pelkkiä oireita sekä ihmisarvoa kunnioittava päihdehuolto, joka tähtää haittojen vähentämiseen.

Ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat kuten turvattu toimeentulo, hyvinvointia tukeva työ, saavutettavat palvelut ja omat elämäntavatkin. Suurin vaikutus on kuitenkin sosioekonomisilla tekijöillä: tulotasolla, työllisyydellä ja koulutuksella.

Olen ehdolla aluevaaleissa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Äänestysnumeoni on 295.

Minä haluan, että julkiset terveyspalvelut ovat niin laadukkaita ja että hoitoon pääsee jonottamatta, ettei yhdenkään lapsiperheen tarvitse ottaa vakuutusta saadakseen lapselleen tarvittaessa hoitoa.

Minä haluan, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on riittävästi työntekijöitä ja että työntekijöiden palkkaus ja työolot ovat kunnossa.

Minä haluan, että ihminen saa tarvitsemansa hoidon ja avun yhdeltä luukulta, ilman että häntä pompotellaan eri organisaatioiden välillä jonosta toiseen.

Minä haluan, että nuorille on tarjolla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin pääsee ilman lähetettä ja että päihdepalvelut tähtäävät haittojen vähentämiseen.

Minä haluan, että uuden hyvinvointialueen tärkein tehtävä on köyhyyden vähentäminen.

Rakastan kirjastoja! Korona-aikana kaipasin eniten kirjastossa notkumista. Korona-aika toi selvästi esiin, että kirjasto ei ole vain paikka, josta lainataan ja jonne palautetaan kirjoja. Kirjasto on paljon enemmän! Se on tila, jossa vietetään aikaa ja viihdytään. Se on paikka, jossa lapset leikkivät, se on paikka, joka tukee lukutaidon kehittymistä ja tarjoaa tietoa. Se on kuntalaisten yhteinen olohuone.

Kirjaston on oltava lähellä. Vantaa käyttää kirjastoihin rahaa vähemmän kuin kunnat keskimäärin. Tämän on muututtava!

Haluan, että vantaalainen lähikoulu on maailman paras. Se tarkoittaa, että oppilasryhmien on oltava riittävän pieniä. Se tarkoittaa, että erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat tukea ja apua. Se tarkoittaa, että kouluissa on riittävästi läsnäolevia aikuisia. Se tarkoittaa, että kiusaaminen on saatava loppumaan.

Vasemmiston opetusministerit Li Andersson ja Jussi Saramo ovat ryhtyneet toimeen ja esittelivät toimenpideohjelman, jossa kerrotaan keinoja, joilla kiusaaminen saadaan loppumaan. Kiusaaminen saadaan loppumaan luomalla sitovat henkilöstömitoitukset koulupsykologeille ja kuraattoreille. Tunnetaitoja on opeteltava jo varhaiskasvatuksessa. Lisäksi koulujen henkilökunnalla on oltava taito huomata kiusaaminen ja puuttua siihen välittömästi.

Kiusaamista ei saada loppumaan koulutuksesta leikkaamalla.

Huono uutinen on, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kriisi, joka uhkaa kaikkea elämää maapallolla. Hyvä uutinen on se, että meillä on kaikki mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta ja rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Yksi tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta on tehdä liikkumisesta vähäpäästöistä. Parhaiten liikenteen päästöjä vähennetään lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen on oltava aidosti houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle. Sen on oltava edullista ja sujuvaa. Me tarvitsemme Vantaalle ratikan.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös vähentämällä lihankulutusta. kaupungin keittiöiden on tarjottava entistä enemmän kotimaista kasvisruokaa. Ruokahävikki on saatava pienemmäksi.

Vantaan on oltava hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä!

Yksi kunnan tärkeimmistä palveluista minulle on varhaiskasvatus. On uskomattoman ihanaa, että lapseni saavat varhaiskasvatusta, joka tukee heidän kasvuaan ja kehitystään. Päiväkodin työntekijät tuntevat lapseni ja osaavat tukea heitä juuri niissä asioissa, joissa tukea tarvitaan. Lapseni ovat sosiaalisia ja ovat oppineet päiväkodissa niin paljon asioita, että olen usein aivan mykistynyt päiväkodin aikuisten ammattitaidosta.

Varhaiskasvatus onkin ennen kaikkea lapsen oikeus, ei vanhemman. Siksi olen tyytyväinen, että Vantaalla Sipilän hallituksen päätös siitä, että esimerkiksi työttömyyden takia kotona olevien vanhempien lapsilla ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, peruttiin. Ja nyt Marinin hallitus palautti oikeuden kaikkien kuntien lasten varhaiskasvatukseen.

Lapselle tärkeintä varhaiskasvatuksessa on pysyvät ja turvalliset aikuiset. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksen työntekijät viihtyvät työssään ja saavat siitä riittävän korvauksen. Vantaalla, kuten monessa muussakin kunnassa on haasteita löytää työntekijöitä päiväkoteihin. Kunnollisen palkan lisäksi yksi keino lisätä työssä jaksamista on antaa ihmiselle mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tähän auttaa riittävän pienet ryhmäkoot. Vantaa voisikin kokeilla lapsiryhmäkokojen pienentämistä työntekijöiden houkuttelemiseksi. Toinen kokeilemisen arvoinen asia olisi palkata päiväkoteihin yksi aikuinen lisää, joka voisi toimia sijaisena eri ryhmissä tarpeen mukaan. Näin sijainen olisi kaikille lapsille tuttu. Lisäksi päiväkodin johtajan työaikaa ei kuluisi sijaisten töihin soittelemiseen.

Korona on aiheuttanut ihmisissä huolta tulevaisuudesta. Se on aiheuttanut täällä valtuustossakin useissa puheenvuoroissa mainittua hoivavelkaa. Korona on aiheuttanut yksinäisyyttä ja pahoinvointia niin nuorissa kuin aikuisissa ja ikäihmisissä.

Ihmisillä on huoli tulevaisuudesta. Siksi olisinkin toivonut, että Vantaan kaupungin talousarvio olisi näyttänyt hieman toisenlaiselta. Toivoin, että se olisi tuonut ihmisille toivoa tulevasta. Toivoin, että se antaisi ihmisille selvän viestin siitä, että Vantaalla on hyvä asua koronasta huolimatta. Viestin siitä, että palveluihin pääsee oikea-aikaisesti ja palvelut ovat laadukkaita. Viestin siitä, että yhdessä tästä selvitään.

Tulikin jotain aivan muuta. Tuli esitys, jossa leikataan. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että puolueiden yhteisissä neuvotteluissa saatiin aikaan kompromissi, joka on huomattavasti parempi kuin alkuperäinen esitys.

Vantaalle muutetaan, vantaalla on siis vetovoimaa. Se mikä meiltä puuttuu, on pitovoima. Uskon, että ihmisen haluun pysyä Vantaalla vaikuttaa se, millaisia palveluita Vantaa tarjoaa. Pääseekö täällä lääkäriin tarvittaessa nopeasti? Onko kouluissa riittävästi oppilashuoltoa ja sitä kautta voimavaroja puuttua kiusaamiseen? Onko päiväkodeissa pysyvä henkilökunta? Onko tarjolla kulttuuria ja onko kirjastoissa lainattavaa? Uskon, että kunnallisveroprosentti ei ole niin merkityksellinen kuin moni tuntuu uskovan.

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään talousarvion vuodelle 2018. Talousarviossa on paljon hyvää, josta voi olla todella iloinen. Vantaalla palautetaan kaikille lapsille oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon, sisäilmaongelmien hoitamiseen saadaan lisää rahaa, samoin lastensuojeluun. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksuton ehkäisy. Esityksestämme päätettiin tehdä selvitys pikaraitiotien rakentamisesta Länsimäestä Hakunilan kautta Tikkurilaan ja edelleen Aviapolikseen.
Kaikkea haluamaamme emme saaneet.

Esitimme terveyskeskusmaksujen poistamista sekä joukkoliikenteen lippujen hintojen pitämistä ennallaan. Näistä asioista äänestimme valtuustossa, mutta valitettavasti hävisimme äänestykset. Lisäksi esitimme neuvotteluissa, että Vantin työntekijöitä kurittavaa ”tehostamista” vähennetään. Halusimme myös lisää panostuksia kirjastoihin, joihin käytämme vähiten rahaa suurista kaupungeista. Esityksemme kahden koulupsykogin vakanssin lisäämiseksi ei saanut muilta puolueilta tukea, vaan se kirjattiin muotoon, että kaupunki selvittää, miten saavutamme koulupsykogien määrässä THL:n suositukset.

Alla puheeni, jossa esitän huoleni Vantaan kaupungin tavoitteesta lisätä entisestään yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrää.

*****

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Väitän, että kovin harvoin sitä voi kunnallispoliitikko näin pian vaalien jälkeen äänestäjilleen sanoa, että katsokaapas, vaalilupaukseni toteutuu. Tällä viittaan tietysti esitykseen siitä, että mikäli tämä neuvottelutulos budjetista hyväksytään, on jatkossa kaikilla vantaalaisilla lapsilla jälleen oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon riippumatta siitä, ovatko hänen vanhempansa töissä vai työttöminä tai kotona pienempien sisarusten kanssa. Haluankin lämpimästi kiittää ja onnitella teitä kaikkia, jotka myös ajoitte tätä asiaa ja voitte myös lunastaa lupauksenne. Ennen kaikkea olen todella iloinen, että me olemme täällä valtuustossa näin yksimielisesti lapsen oikeuden kannalla. Hyvä me!

Jotta kaikki ei kuitenkaan olisi liian positiivista ja hyvin, on minun pakko nostaa esiin yksi talousarviossa oleva päivähoitoon liittyvä ongelmallinen tavoite. Tämä tavoite liittyy yksityiseen päivähoitoon ja Vantaan kaupungin haluun yhä edelleen kasvattaa yksityisessä päivähoidossa olevien lasten osuutta kaikista päivähoidossa olevista lapsista.

Yksityiseen päivähoitoon liittyy mielestäni kaksi ongelmaa. Toinen ongelma liittyy siihen, millaiset tahot nykyään yksityistä päivähoitoa tarjoavat. Yksityistä päivähoitoa eivät nykyään enää tarjoa niinkään pienet, voittoa tavoittelemattomat järjestöt vaan suuret yritykset, joiden tavoitteena on tehdä mahdollisimman suuri voitto. Se kun on Suomessa mahdollista, varhaiskasvatuksella rikastuminen. Tähän asiaan on myös lapsiasiainvaltuutettu kiinnittänyt huomiota. Miten yritykset voittoa sitten tekevät? Tietysti hoitamalla lapset mahdollisimman halvalla.

Säästöä voi syntyä esimerkiksi siten, että yksityisillä päiväkodeilla on mahdollisuus valita asiakkaansa eli ne lapset, joita heidän päiväkodissaan hoidetaan. Tähän joukkoon eivät sovi erityistä tukea tarvitsevat lapset, koska heidän hoitamisensa on kallista. On tapauksia, joissa jopa lapsen erityisruokavalio on ollut syynä sille, että hoitosopimusta ei synny. Myöskään kalliiksi tulevaa vuoropäivähoitoa ei yksityisen päiväkodin kannata hoitaa.

On vaarana, että varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo kärsivät, kun varhaiskasvatus on enenevissä määrin suuryritysten voitontavoittelun kohteena.

Vaarana on myös se, että meille syntyy kahden kerroksen lapsia. Kunta hoitaa kalliimmaksi tulevat, erityistä tukea tai erityistä ruokaa tarvitsevat lapset ja yksityinen puoli kerää ns. helpot lapset.

Vantaan johtajilla on tapana toistella, että kaupungin velkaantuminen on saatu kuriin ilman, että palveluja on leikattu. Tämä ei pidä paikkaansa. Kouluja on lakkautettu, lastensuojelu on kriisiytynyt, ja varhaiskasvatuksesta on leikattu monellakin tavalla. On ollut sijaiskieltoa ja typerimpänä päätöksenä kaikista, lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu.

On leikattu sieltä, missä seuraukset tulevat paljon kalliimmiksi kuin nyt saatu säästö.

Niillä lapsilla, joiden vanhempi on kotona esimerkiksi työttömyyden takia, ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on oikeus saada 20 tuntia viikossa hyvin joustamattomasti. Perheitä ei ole kuunneltu. Rajaus on vaikeuttanut mm. lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista, kun lapselle ei välttämättä löydykään kokopäiväistä hoitopaikkaa ja lasta pompotellaan ryhmästä toiseen, jopa päiväkodista toiseen. Ei kukaan vanhempi halua, että mahdollisten lyhyiden työpätkien ajaksi lapsi joutuu aina uuteen ryhmään, johon sopeutuminen vie aikansa.

Rajaaminen näkyy myös päiväkotien arjessa, eikä suinkaan hyvänä asiana. Osa-aikaisessa hoidossa olevista lapsista on alettu puhua puolikkaina. Mutta ihan kokonaisia lapsia ne ovat sen ajan, jonka päiväkodissa ovat. Ei riitä puolikas ruoka ja syöttäminen, puolikas vaipanvaihto tai pukeminen. Puolikkaiksi lapset kuitenkin lasketaan, mikä tarkoittaa, että lapsiryhmien koot ovat entisestään kasvaneet.

Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta tavoitellut säästöt ovat pitkälti palaneet lisääntyneeseen byrokratiaan.

Vantaa on pääkaupunkiseudun kunnista ainoa, joka varhaiskasvatusoikeutta on rajannut. Toivon, että kuntavaalien jälkeen Vantaa palauttaa oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille ja palauttaa perheille vapauden valita, jonka se näiltä nyt on vienyt.