Kirjoittajan arkistot: Minttu Sillanpää

Puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2020

Korona on aiheuttanut ihmisissä huolta tulevaisuudesta. Se on aiheuttanut täällä valtuustossakin useissa puheenvuoroissa mainittua hoivavelkaa. Korona on aiheuttanut yksinäisyyttä ja pahoinvointia niin nuorissa kuin aikuisissa ja ikäihmisissä.

Ihmisillä on huoli tulevaisuudesta. Siksi olisinkin toivonut, että Vantaan kaupungin talousarvio olisi näyttänyt hieman toisenlaiselta. Toivoin, että se olisi tuonut ihmisille toivoa tulevasta. Toivoin, että se antaisi ihmisille selvän viestin siitä, että Vantaalla on hyvä asua koronasta huolimatta. Viestin siitä, että palveluihin pääsee oikea-aikaisesti ja palvelut ovat laadukkaita. Viestin siitä, että yhdessä tästä selvitään.

Tulikin jotain aivan muuta. Tuli esitys, jossa leikataan. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että puolueiden yhteisissä neuvotteluissa saatiin aikaan kompromissi, joka on huomattavasti parempi kuin alkuperäinen esitys.

Vantaalle muutetaan, vantaalla on siis vetovoimaa. Se mikä meiltä puuttuu, on pitovoima. Uskon, että ihmisen haluun pysyä Vantaalla vaikuttaa se, millaisia palveluita Vantaa tarjoaa. Pääseekö täällä lääkäriin tarvittaessa nopeasti? Onko kouluissa riittävästi oppilashuoltoa ja sitä kautta voimavaroja puuttua kiusaamiseen? Onko päiväkodeissa pysyvä henkilökunta? Onko tarjolla kulttuuria ja onko kirjastoissa lainattavaa? Uskon, että kunnallisveroprosentti ei ole niin merkityksellinen kuin moni tuntuu uskovan.

Hyviäkin uutisia vantaalaisille

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään talousarvion vuodelle 2018. Talousarviossa on paljon hyvää, josta voi olla todella iloinen. Vantaalla palautetaan kaikille lapsille oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon, sisäilmaongelmien hoitamiseen saadaan lisää rahaa, samoin lastensuojeluun. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksuton ehkäisy. Esityksestämme päätettiin tehdä selvitys pikaraitiotien rakentamisesta Länsimäestä Hakunilan kautta Tikkurilaan ja edelleen Aviapolikseen.
Kaikkea haluamaamme emme saaneet.

Esitimme terveyskeskusmaksujen poistamista sekä joukkoliikenteen lippujen hintojen pitämistä ennallaan. Näistä asioista äänestimme valtuustossa, mutta valitettavasti hävisimme äänestykset. Lisäksi esitimme neuvotteluissa, että Vantin työntekijöitä kurittavaa ”tehostamista” vähennetään. Halusimme myös lisää panostuksia kirjastoihin, joihin käytämme vähiten rahaa suurista kaupungeista. Esityksemme kahden koulupsykogin vakanssin lisäämiseksi ei saanut muilta puolueilta tukea, vaan se kirjattiin muotoon, että kaupunki selvittää, miten saavutamme koulupsykogien määrässä THL:n suositukset.

Alla puheeni, jossa esitän huoleni Vantaan kaupungin tavoitteesta lisätä entisestään yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrää.

cof

 

 

 

*****

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Väitän, että kovin harvoin sitä voi kunnallispoliitikko näin pian vaalien jälkeen äänestäjilleen sanoa, että katsokaapas, vaalilupaukseni toteutuu. Tällä viittaan tietysti esitykseen siitä, että mikäli tämä neuvottelutulos budjetista hyväksytään, on jatkossa kaikilla vantaalaisilla lapsilla jälleen oikeus kokoaikaiseen päivähoitoon riippumatta siitä, ovatko hänen vanhempansa töissä vai työttöminä tai kotona pienempien sisarusten kanssa. Haluankin lämpimästi kiittää ja onnitella teitä kaikkia, jotka myös ajoitte tätä asiaa ja voitte myös lunastaa lupauksenne. Ennen kaikkea olen todella iloinen, että me olemme täällä valtuustossa näin yksimielisesti lapsen oikeuden kannalla. Hyvä me!

Jotta kaikki ei kuitenkaan olisi liian positiivista ja hyvin, on minun pakko nostaa esiin yksi talousarviossa oleva päivähoitoon liittyvä ongelmallinen tavoite. Tämä tavoite liittyy yksityiseen päivähoitoon ja Vantaan kaupungin haluun yhä edelleen kasvattaa yksityisessä päivähoidossa olevien lasten osuutta kaikista päivähoidossa olevista lapsista.

Yksityiseen päivähoitoon liittyy mielestäni kaksi ongelmaa. Toinen ongelma liittyy siihen, millaiset tahot nykyään yksityistä päivähoitoa tarjoavat. Yksityistä päivähoitoa eivät nykyään enää tarjoa niinkään pienet, voittoa tavoittelemattomat järjestöt vaan suuret yritykset, joiden tavoitteena on tehdä mahdollisimman suuri voitto. Se kun on Suomessa mahdollista, varhaiskasvatuksella rikastuminen. Tähän asiaan on myös lapsiasiainvaltuutettu kiinnittänyt huomiota. Miten yritykset voittoa sitten tekevät? Tietysti hoitamalla lapset mahdollisimman halvalla.

Säästöä voi syntyä esimerkiksi siten, että yksityisillä päiväkodeilla on mahdollisuus valita asiakkaansa eli ne lapset, joita heidän päiväkodissaan hoidetaan. Tähän joukkoon eivät sovi erityistä tukea tarvitsevat lapset, koska heidän hoitamisensa on kallista. On tapauksia, joissa jopa lapsen erityisruokavalio on ollut syynä sille, että hoitosopimusta ei synny. Myöskään kalliiksi tulevaa vuoropäivähoitoa ei yksityisen päiväkodin kannata hoitaa.

On vaarana, että varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo kärsivät, kun varhaiskasvatus on enenevissä määrin suuryritysten voitontavoittelun kohteena.

Vaarana on myös se, että meille syntyy kahden kerroksen lapsia. Kunta hoitaa kalliimmaksi tulevat, erityistä tukea tai erityistä ruokaa tarvitsevat lapset ja yksityinen puoli kerää ns. helpot lapset.

Byrokratia tulee kalliiksi

Vantaan johtajilla on tapana toistella, että kaupungin velkaantuminen on saatu kuriin ilman, että palveluja on leikattu. Tämä ei pidä paikkaansa. Kouluja on lakkautettu, lastensuojelu on kriisiytynyt, ja varhaiskasvatuksesta on leikattu monellakin tavalla. On ollut sijaiskieltoa ja typerimpänä päätöksenä kaikista, lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu.

On leikattu sieltä, missä seuraukset tulevat paljon kalliimmiksi kuin nyt saatu säästö.

Niillä lapsilla, joiden vanhempi on kotona esimerkiksi työttömyyden takia, ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on oikeus saada 20 tuntia viikossa hyvin joustamattomasti. Perheitä ei ole kuunneltu. Rajaus on vaikeuttanut mm. lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista, kun lapselle ei välttämättä löydykään kokopäiväistä hoitopaikkaa ja lasta pompotellaan ryhmästä toiseen, jopa päiväkodista toiseen. Ei kukaan vanhempi halua, että mahdollisten lyhyiden työpätkien ajaksi lapsi joutuu aina uuteen ryhmään, johon sopeutuminen vie aikansa.

Rajaaminen näkyy myös päiväkotien arjessa, eikä suinkaan hyvänä asiana. Osa-aikaisessa hoidossa olevista lapsista on alettu puhua puolikkaina. Mutta ihan kokonaisia lapsia ne ovat sen ajan, jonka päiväkodissa ovat. Ei riitä puolikas ruoka ja syöttäminen, puolikas vaipanvaihto tai pukeminen. Puolikkaiksi lapset kuitenkin lasketaan, mikä tarkoittaa, että lapsiryhmien koot ovat entisestään kasvaneet.

Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta tavoitellut säästöt ovat pitkälti palaneet lisääntyneeseen byrokratiaan.

Vantaa on pääkaupunkiseudun kunnista ainoa, joka varhaiskasvatusoikeutta on rajannut. Toivon, että kuntavaalien jälkeen Vantaa palauttaa oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille ja palauttaa perheille vapauden valita, jonka se näiltä nyt on vienyt.

Vantaan Vasemmiston tavoite: Kokonaisia lapsia laadukkaassa varhaiskasvatuksessa

Kuva: Pirkko Kotila

Kuva: Pirkko Kotila

”On helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”, on joku viisas sanonut.

–    En voisi olla enempää samaa mieltä, huokaisee kaupunginvaltuutettu Minttu Sillanpää ja jatkaa:

–    Paitsi helpompaa, on se myös halvempaa ja sen jos minkä luulisi kiinnostavan kuntapäättäjiä.

Vantaa on ainoa pääkaupunkiseudun suurista kunnista, joka päätti rajata kaikkien lasten yhtäläistä oikeutta varhaiskasvatukseen Sipilän hallituksen tehtyä sen mahdolliseksi. Sen seurauksena lapset, joiden vanhempi on kotona esimerkiksi työttömyyden takia, ei ole oikeutettu kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.

–    Vantaan tekemä rajauspäätös on käsittämätön! Saatu säästö palaa lisääntyneeseen byrokratiaan, kun kaupunki kyttää ihmisten työssäkäyntiä. Voisin kuvitella, että se vaikuttaa myös lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Vantaalle, Sillanpää epäilee.

–    Ne lapset, jotka eniten hyötyisivät varhaiskasvatuksesta, on nyt Vantaalla rajattu sen ulkopuolelle. Tasavertainen ja kaikille oikeutettu päivähoito-oikeus on tärkeä erityisesti heikompiosaisille perheille, sillä se tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää epätasa-arvoa, sekä ennaltaehkäisee olemassa olevien ongelmien syvenemistä. Tasapainoinen ja laadukas varhaiskasvatus ennaltaehkäisee koulupudokkuutta ja syrjäytymistä.

Paitsi, että rajaus asettaa perheet ja lapset eriarvoiseen asemaan se myös aiheuttaa vaikeuksia perheille. Se esimerkiksi vaikeuttaa työn vastaanottamista, kun lapselle ei välttämättä löydykään kokopäiväistä hoitopaikkaa ja lasta pompotellaan ryhmästä toiseen, jopa päiväkodista toiseen.
–    Ei kukaan vanhempi halua, että mahdollisten lyhyiden työpätkien ajaksi lapsi joutuu aina uuteen ryhmään, johon sopeutuminen vie aikansa.

Rajaaminen näkyy myös päiväkotien arjessa. Eikä suinkaan hyvänä asiana.

–    Osa-aikaisessa hoidossa olevista lapsista on alettu puhua puolikkaina. Mutta ihan kokonaisia lapsia ne ovat sen ajan, jonka päiväkodissa ovat. Ei riitä puolikas ruoka ja syöttäminen, puolikas vaipanvaihto tai pukeminen. Kyllä ne on ihan kokonaan hoidettava.

Puolikkaiksi lapset kuitenkin lasketaan, mikä tarkoittaa, että lapsiryhmien koot ovat entisestään kasvaneet.

–    Pelkään, että päiväkotien henkilökunta alkaa olla liian tiukoilla. Ei kukaan ammattilainen halua tehdä työtään huonosti.

Vasemmisto äänesti valtuustossa kaikkien lasten tasa-arvoisen varhaiskasvatusoikeuden puolesta.

–    Valitettavasti hävisimme äänestyksen kuluvalla valtuustokaudella. Lupaan, että asiaa pidetään esillä ja että teemme kaikkemme, jotta rajaus seuraavalla valtuustokaudella poistetaan, Sillanpää lupaa.

Vantaan Vasemmisto kampanjoi kuntavaaleissa, jotta Vantaalla palautetaan kaikkien lasten yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Maailman parhaaseen sellaiseen.

Haastattelu on julkaistu Vantaan Vasemmiston Kaikkien Vantaa -vaalilehdessä.

Kotimainen ruoka on työllistämisteko

Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Eikä syyttä: kotimainen ruoka on puhdasta ja turvallista, sen alkuperä voidaan jäljittää helposti, se on tehty hyvillä työehdoilla turvallisissa oloissa ja se on usein myös ympäristön kannalta tuontiruokaa parempi vaihtoehto.

On kunnan omissa käsissä päättää, tarjotaanko päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa puolalaisia vai suomalaisia perunoita, espanjalaisia vai suomalaisia tomaatteja tai ulkomaista riisiä vai kotimaista ohraa. Kuntalaisten tahto on selvä. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton teettämän tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä haluaa, että kunnan elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Jos Vantaa käyttää enemmän kotimaista ruokaa hankinnoissaan, hyödyttää se meitä kaikkia. Kotimaisen ruuan käyttö luo työpaikkoja ja investointeja, siitä tulevat verotulot mahdollistavat laadukkaat julkiset palvelut. Vaikka kotimaisen ruuan käyttö saattaakin tulla ainakin alkuvaiheessa hieman kalliimmaksi, ovat siitä seuraavat hyödyt tulevaisuudessa suurempia. Koska Vantaalla on paljon elintarviketeollisuutta, olisivat hyödyt Vantaalla vielä erityisen tuntuvia.

Vantaalle on laadittava hankintastrategia, jossa kaupunki sitoutuu edistämään kotimaisen ruuan käyttöä. Tämän arvostuksen on näyttävä myös kaupungin tarjoamissa ruuissa.

***

Tein valtuuston kokouksessa 6.3. valtuustoaloitteen yhdessä SDP:n Tarja Eklundin kanssa, jossa esitimme, että Vantaalle laaditaan hankintastrategia, jossa kaupunki sitoutuu edistämään kotimaisen ruuan käyttöä hankinnoissaan.

Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu

Puheeni valtuustossa 7.11.

Pitkään ja hartaasti valmisteltu sote-uudistus on vaiheessa, jossa myös me kuntapäättäjät saamme sanoa, mitä siitä oikein ajattelemme.

Sote-uudistusta alettiin alun perin valmistella, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä integraatiota haluttiin parantaa. Myös perus- ja erikoissairaanhoidon välistä kuilua haluttiin kuroa umpeen. Lisäksi haluttiin kaventaa väestön terveyseroja ja säästää rahaa. Säästötavoite on 3 miljardia euroa.

Lähes kaikki olivat yksimielisiä, että sote-uudistus tarvitaan. Uudistusta alettiin valmistella parlamentaarisesti.

Sitten tapahtui jotain ja tämä lakiesitys, johon nyt lausumme, ei paranna integraatiota, eikä varsinkaan kavenna terveyseroja. Säästöjenkin saaminen on varsin kyseenalaista.

Nyt olemme antamassa lausuntoa lainsäädännöstä, jonka keskeinen sisältö on palvelujen yksityistäminen ja yhtiöittäminen. Koko sosiaali- ja terveyssektori halutaan markkinaistaa.

Tätä kutsutaan valinnanvapaudeksi.

Hallituksen esityksessä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Rakennettava maakuntahallinto vastaa palveluiden järjestämisestä, varsinaiset palvelut tuottaa maakunnan yhtiö, kolmas sektori sekä yksityiset yritykset. Palvelut pirstoutuvat, hoitoketjut katkeilevat ja ihminen on ihmeissään. Samoin on maksaja.

Minä en vastusta valinnanvapautta. Minä olen huolissani siitä, että sote-uudistuksen myötä valinnanvapautta ei ole kaikilla. Riippuu ihmisestä, hänen asuinpaikastaan, tulotasostaan ja terveydentilastaan, onko hänellä vapautta. Uskon, että osa ihmisistä saa hyvinkin valita. Ne samat ihmiset, joilla on siihen mahdollisuus nykyisessäkin tilanteessa.

Vantaan kaupungin lausunnossa jaetaan osittain näitä huolia. Siinä sanotaan mm. ettei voida pitää uskottavana, että yksityisiä toimijoita riittäisi syrjäseuduille. Esitetty malli ei myöskään paranna integraatiota. Säästötavoitteiseenkin suhtaudutaan kaupungin lausunnossa nihkeästi.valtuustossa_7-11-2016

Sen sijaan Vantaan kaupungin lausunnossa nähdään yhtiöittämisvelvoite pääosin tarkoituksenmukaisena. Tästä olen eri mieltä. Yhtiöittämisvelvoite lisää byrokratiaa ja heikentää demokratiaa.

*****

Jätimme kokouksessa seuraavansisältöisen pöytäkirjalausuman:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei kannata sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Katsomme, että velvollisuus yhtiöittämiseen rajaa liikaa maakunnan mahdollisuuksia päättää palveluiden järjestämisestä itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuustoryhmä katsoo kuitenkin, että Vantaan kaupungin lausunnon valtiovallan suuntaan on syytä olla yksimielinen ja hyväksyy sen siksi esitetyssä muodossa.

 

Vantaa varastaa lapsilta

päiväkoti

Meneillään on lapsen oikeuksien viikko. Perjantaisen lapsen oikeuksien päivän teemana on tänä vuonna lapsen oikeus kasvatukseen.

 

Teema tuntuu irvokkaalta, kun kuuntelee puheenvuoroja, joita Vantaan kaupunginvaltuustossa käytetään subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Mielestäni on käsittämätöntä, että keskustelussa osa valtuutetuista näkee subjektiivisen päivähoito-oikeuden vanhempien oikeutena laittaa lapsi päiväkotiin.

 

En oikein tiedä, miten asian saisi ymmärrettäväksi. Pitääkö kirjoittaa isoilla kirjaimilla: subjektiivinen päivähoito-oikeus on LAPSEN OIKEUS VARHAISKASVATUKSEEN. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, mikä on vanhempien tilanne. Riippumatta siitä ovatko vanhemmat työssä vai työttöminä tai kotona hoitamassa pienempiä sisaruksia.

 

Keskustelu käytiin siksi, että perusoikeistohallitus haluaa lainsäädännöllä rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Tai oikeammin sanottuna haluaa, että lakia muutetaan siten, että kunnilla on halutessaan mahdollisuus rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Mm. Helsingin kaupunginhallitus on jo päättänyt, että se pitää jatkossakin kiinni lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja tänään Tampereen kaupunginvaltuusto päätti samoin.

 

Valitettavasti Vantaalla tehtiin päinvastainen päätös. Äänin 36-31 valtuuston enemmistö päätti asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään ja rajata lapsen oikeutta päivähoitoon. Vantaalla kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, Rkp:n ja kristillisdemokraattien valtuutetut ovat sitä mieltä, että varhaiskasvatus ei ole työttömien lasten oikeus. He tekivät päätöksen, joka on sekä YK:n lapsen oikeuksia koskevan komitean suositusten että Suomen perustuslain vastainen.

 

Vantaalla tehtiin päätös ”säästöjen” takia. Säästöjen, jotka tulevat tulevaisuudessa monin verroin kalliimmaksi. Vantaalla valtuuston enemmistö ei halua uskoa asiantuntijoita, joiden mukaan rajoittamaton päivähoito-oikeus on paitsi tasa-arvoisin myös tehokkain ja taloudellisin tapa pitää huolta kaikista lapsista ja perheistä.

 

Surullista. Niin kovin surullista.

Vantaa hakee reilun kaupan arvonimeä

Olen todella iloinen, että Vantaan kaupunginvaltuusto päätti hakea Vantaalle Reilun kaupan kaupungin arvonimeä!

Reilun kaupan kaupunki –arvonimen voi saada kaupunki, joka täyttää viisi kriteeriä. Kriteerit ovat: Kaupunki käyttää reilun kaupan tuotteita, kaupungissa toimii kannatustyöryhmä, tuotteita löytyy paikallisista valikoimista, reilun kaupan tuotteita käytetään ja kaupunki viestii reilun kaupan asioista. Vantaan kaupungin on siis tarjottava tilaisuuksissaan ja ravintoloissaan reilun kaupan tuotteita ja kaupungissa on oltavakriteerien täyttymistä valvova työryhmä. Lisäksi reilun kaupan tuotteita on oltava tarjolla vantaalaisissa ravintoloissa ja kahviloissa ja kaupungissa toimivien järjestöjen ja seurakuntien on myös käytettävä reilun kaupan tuotteita. Reilusta kaupasta on kerrottava kaupungin verkkosivuilla ja muissa materiaaleissa.

”Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.”

Vantaan Vasemmisto on sitoutunut käyttämään reilun kaupan tuotteita omissa tapahtumissaan ja haluaa kannustaa muita vantaalaisia järjestöjä toimimaan samoin.

 

Koti on perusoikeus. Koti on ihmisoikeus.

Tänään 17.10. vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Suomessa päivään on kuulunut jo usean vuoden ajan kansalaisliikkeen järjestämät Asunnottomien yön tapahtumat ympäri Suomea. Asunnottomien yön tulet syttyvät ympäri maata puolustaakseen jokaisen ihmisen oikeutta kotiin.

Suomessa on noin 7 500 ihmistä ilman kotia. Joka neljäs asunnoton on nuori, alle 25-vuotias. Vantaalla ilman asuntoa viime vuoden lopulla oli 522 ihmistä, joista 115 nuoria. Luvut ovat karmeita. Varsinkin, kun tilanne ei ole vuosien saatossa juurikaan paremmaksi muuttunut.

Kävin vierailemassa Vantaalla Koisorannan palvelukeskuksessa puolisen vuotta sitten. Koisorannan palvelut ovat tarkoitettu vantaalaisille päihdeongelmaisille asunnottomille. Tapaamillani Koisorannan asiakkailla oli yksi toive: päästä muuttamaan omaan kotiin.

Asunnottomuus on mahdollista poistaa. Tarvitaan riittävästi asuntoja, joissa ihmisillä on varaa asua. Tarvitaan riittävästi tukea sitä tarvitseville.

Asunnottomien yö –kansalaisliikkeen tapahtumat löytyvät täältä: http://asunnottomienyo.fi/

Jokirannasta vantaalaisten olohuone

Tuoreena tikkurilalaisena osallistuin eilen 1.10. Tikkurilan aluetoimikunnan järjestämään tilaisuuteen Joki osaksi Tikkurilaa. Vernissassa järjestetty tilaisuus keräsi mukavasti osallistujia.

Jokirannasta on päätetty tehdä kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, jonka valmistumiseen arvioitiin menevän noin vuosi. Olisi todella tärkeää, että alueen asukkaat ja muut kiinnostuneet saisivat olla mukana ideoimassa ja kommentoimassa suunnitelmaa jo valmisteluvaiheessa.

Kaupungin elinkeinojohtaja Jose Valanta kuvasi tulevaisuuden jokirantaa alueena, joka kannustaa turvalliseen viipyilyyn. Tämä kuulostaa hyvältä. Tulevaisuudessa jokirannassa voi olla kahvila- ja ravintolapalveluita, uimaranta, kanootinvuokrausta ja leikkipuisto. Jokirannassa on oltava tilaa kulttuurille ja muille tapahtumille, ihmisten kohtaamisille. Jokirannasta on tultava alue, jonka tikkurilalaiset ja kaikki vantaalaiset voivat kokea omaksi olohuoneekseen, jonne on helppo päästä, jossa on mukava viettää aikaa ja viipyä. Tarkkana on oltava, että alueen luontoarvot sopivat suunnitelmiin.

Sokos Hotel Vantaan laajentumisinto, kurkottaminen kohti jokea, ei mielestäni tee jokirannan alueesta ihmisten olohuonetta. Hotellin laajentumissuunnitelma on melko massiivinen ja sellaisenaan toteutuessaan hallitsisi jokirannan maisemaan liikaa. Hotellin suunnitelman ovat nyt jäissä ja odottavat alueen kokonaissuunnitelman valmistumista.

Tilaisuudessa paljon keskustelua aiheutti Tikkurilankosken pato, jonka apulaiskaupunginjohtaja Nikulainen lupasi purkaa. Tämä on erinomainen uutinen sekä lohikaloille, kalastajille, melojille että koko jokirannalle. Tämä uutinen otettiin siis innokkuudella vastaan.

Veden puhtaus puhutti myös ihmisiä. Keranvanjoen sameus johtuu maatiloista, mutta vesi on kaiken kaikkiaan tyydyttävällä tasolla. Myös hulevedet ja rakentaminen vaikuttavat veden laatuun. Koska meillä Vantaalla on vettä vähän, on meidän huolehdittava vähistämme kunnolla. Ei kukaan meistä halua viipyillä likaisen veden äärellä.