Viime viikolla vietettiin rasisminvastaista viikkoa. Rasismia vastaan täytyy kuitenkin toimia ympäri vuoden. Rasismiin tunnistaminen ja siihen puuttuminen on jokaisen velvollisuus. Rasismiin tulee puuttua kaikkialla – päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, harrastuksissa ja julkisessa tilassa.

Suomen Punaisen Ristin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 82 % Suomessa asuvista on todistanut rasismia tai kokenut sitä itse. Rasismia on näkyvä rasismi, jota on esimerkiksi vihapuhe, ulossulkeminen, huutelu kadulla ja kirjoittelu netissä. Näkyvän rasismin lisäksi yhteiskunnassamme on rakenteellista rasismia.

SPR:n tutkimuksen mukaan rasismia todistaneista alle puolet on puuttunut rasismiin. Tämä on huolestuttavaa. Ei riitä, että vaaditaan nollatoleranssia rasismille, tarvitaan myös tekoja rasismin kitkemiseksi yhteiskunnasta. Rasismia voidaan torjua kunnissa ja hyvinvointialueilla esimerkiksi näillä toimilla:

• Kaupungin työntekijöitä on koulutettava, jotta he osaavat tunnistaa rasismin, puuttua siihen ja toimia aktiivisesti rasismia vastaan.
• Kouluissa on käytävä ikätasoisesti läpi, mitä rasismi on ja miten siihen voidaan puuttua. Aikuisten on oltava esimerkkejä lapsille ja nuorille siinä, miten rasismiin puututaan.
• Lisätään anonyymiä rekrytointia kunnissa ja hyvinvointialueilla.
• Otetaan käyttöön turvallisemman tilan periaatteet kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Yhdenvertaisuus ja antirasismi on vasemmistolaisuuden ytimessä. Niitä arvoja puolustamme paitsi jokapäiväisessä elämässämme, myös valtuustossa.

Jätimme kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.3. aloitteen työajan lyhentämisen kokeilusta.

Valtuustoaloitteessa esitimme, että Vantaan kaupunki toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilun ansiotasoa laskematta. Kokeilun aikana voidaan testata erilaisia malleja lyhentää työaikaa, esimerkiksi päivittäisen työajan lyhentäminen tai siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon. Tulosten perusteella kaupunki voi parantaa työntekijöiden pito- ja vetovoimaa sekä vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja parantaa työssäjaksamista sekä työhyvinvointia.

Vuonna 2023 Iso-Britanniassa järjestettiin maailman mittakaavassakin suuri työaikakokeilu, johon osallistui 61 työpaikkaa ja noin 2900 työntekijää. Kokeilun aikana organisaatiot testasivat työntekijöillä lyhyempää työaikaa täydellä palkalla. Kokeilu toteutettiin nelipäiväisenä työviikkona ja se kesti puoli vuotta.

Kokeilun perusteella työntekijöiden poissaolot vähenivät ja hyvinvointi lisääntyi. Sekä fyysinen että psyykkinen terveys paranivat kokeilun aikana. Työntekijöiden stressitasot pienenivät sekä ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia oli vähemmän.

Työntekijät myös saivat enemmän aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä. Lisäksi henkilöstö halusi todennäköisemmin pysyä nykyisessä työpaikassaan.

Islanti on myös lyhentänyt kaikkien julkisten työntekijöiden viikkotyöaikaa 40 tunnista 36 tuntiin ja vuorotyöntekijöille 32-36 tuntiin erittäin hyvillä tuloksilla.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on esittänyt valtakunnallista lyhennetyn työajan kokeilua Suomeen.

Kun lapseni oli aloittamassa esikoulua, kysyin häneltä innostuneena, eikö olisi hienoa mennä eskariin, jossa ollaan koko ajan ulkona, semmoiseen metsäeskariin. Lapsi parahti itkemään ja sanoi, että ei ikinä, hän vihaa metsiä.

Lapsen vastaus pysäytti ja tajusin, että hän ei ollut elämänsä aikana juurikaan viettänyt aikaa metsässä. Siinä hetkessä päätin, että tästä lähtien me alamme retkeillä metsässä. Mutta en laittanut häntä metsäeskariin.

Nykyään hän viihtyy metsässä eikä enää vihaa.

Kun vantaalaisilta kysytään, mikä omassa kotikaupungissa on parasta, on vastaus usein, että lähimetsät ja -luonto.

Vantaalla onkin kaavoituksessa ja rakentamisessa huolehdittava, että otetaan huomioon ns. 3-30-300-periaate. Se tarkoittaa, että jokaisen ikkunasta näkyy vähintään 3 puuta, jokaisen asuinalueen latvuspeittävyys on 30 % ja jokaisella on 300 metriä viheralueelle.

Paitsi että metsät luovat viihtyisyyttä, ovat ne hiilinieluja eli sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Uusimpien tietojen mukaan Suomen metsät eivät enää ole hiilinielu. Uutinen on äärimmäisen huolestuttava Suomen ilmastotavoitteiden kannalta. Suomen onkin rajoitettava hakkuita, jotta ilmastotavoitteisiin voidaan päästä.

Olen allekirjoittanut Suomen Luonnonsuojeluliiton lähimetsäsitoumuksen, jossa vaaditaan:

• Metsistä tehdään kattavat luontoselvitykset, ja niiden tulokset huomioidaan järjestelmällisesti suunnittelussa ja päätöksenteossa.
• Rakentamista ei osoiteta arvokkaisiin metsiin, vaan se ohjataan aina ensisijaisesti jo rakennettuun ympäristöön.
• Kunnan metsäomaisuuden euromääräisistä hakkuutuottovaatimuksista luovutaan. Virkistysmetsissä ei tehdä metsätaloustoimia vaan ne säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Jos kunnalla on talousmetsiä, niiden luonnon monimuotoisuutta lisätään.
• Metsien suojelua lisätään merkittävästi, jotta vähintään 30 prosentin suojelupinta-ala saavutetaan kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti.

”Köyhän perheen lapsella suurempi riski kuolla syöpään.”

”Köyhä kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas.”

”Vauva-aikana koettu köyhyys voi ilmetä nuoruudessa teiniraskauksina, mielenterveysongelmina, peruskoulun varaan jäämisenä ja rikoksina.”

Suomessa on paljon eriarvoisuutta. Ongelmat kasaantuvat, terveyserot kasvavat, on asunnottomuutta. Huolestuttavinta on, että huono-osaisuus ja köyhyys siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sote-uudistuksen tavoitteena on oltava köyhyyden vähentäminen ja tasa-arvon lisääminen.

Hyviä keinoja tasa-arvon lisäämiseen ja köyhyyden vähentämiseen ovat mm. ennaltaehkäisevät palvelut, kuten lapsiperheiden kotipalvelu, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, joissa puututaan ongelmien syihin eikä hoideta pelkkiä oireita sekä ihmisarvoa kunnioittava päihdehuolto, joka tähtää haittojen vähentämiseen.

Ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat kuten turvattu toimeentulo, hyvinvointia tukeva työ, saavutettavat palvelut ja omat elämäntavatkin. Suurin vaikutus on kuitenkin sosioekonomisilla tekijöillä: tulotasolla, työllisyydellä ja koulutuksella.

Olen ehdolla aluevaaleissa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Äänestysnumeoni on 295.

Minä haluan, että julkiset terveyspalvelut ovat niin laadukkaita ja että hoitoon pääsee jonottamatta, ettei yhdenkään lapsiperheen tarvitse ottaa vakuutusta saadakseen lapselleen tarvittaessa hoitoa.

Minä haluan, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on riittävästi työntekijöitä ja että työntekijöiden palkkaus ja työolot ovat kunnossa.

Minä haluan, että ihminen saa tarvitsemansa hoidon ja avun yhdeltä luukulta, ilman että häntä pompotellaan eri organisaatioiden välillä jonosta toiseen.

Minä haluan, että nuorille on tarjolla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin pääsee ilman lähetettä ja että päihdepalvelut tähtäävät haittojen vähentämiseen.

Minä haluan, että uuden hyvinvointialueen tärkein tehtävä on köyhyyden vähentäminen.

Rakastan kirjastoja! Korona-aikana kaipasin eniten kirjastossa notkumista. Korona-aika toi selvästi esiin, että kirjasto ei ole vain paikka, josta lainataan ja jonne palautetaan kirjoja. Kirjasto on paljon enemmän! Se on tila, jossa vietetään aikaa ja viihdytään. Se on paikka, jossa lapset leikkivät, se on paikka, joka tukee lukutaidon kehittymistä ja tarjoaa tietoa. Se on kuntalaisten yhteinen olohuone.

Kirjaston on oltava lähellä. Vantaa käyttää kirjastoihin rahaa vähemmän kuin kunnat keskimäärin. Tämän on muututtava!

Haluan, että vantaalainen lähikoulu on maailman paras. Se tarkoittaa, että oppilasryhmien on oltava riittävän pieniä. Se tarkoittaa, että erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat tukea ja apua. Se tarkoittaa, että kouluissa on riittävästi läsnäolevia aikuisia. Se tarkoittaa, että kiusaaminen on saatava loppumaan.

Vasemmiston opetusministerit Li Andersson ja Jussi Saramo ovat ryhtyneet toimeen ja esittelivät toimenpideohjelman, jossa kerrotaan keinoja, joilla kiusaaminen saadaan loppumaan. Kiusaaminen saadaan loppumaan luomalla sitovat henkilöstömitoitukset koulupsykologeille ja kuraattoreille. Tunnetaitoja on opeteltava jo varhaiskasvatuksessa. Lisäksi koulujen henkilökunnalla on oltava taito huomata kiusaaminen ja puuttua siihen välittömästi.

Kiusaamista ei saada loppumaan koulutuksesta leikkaamalla.

Huono uutinen on, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kriisi, joka uhkaa kaikkea elämää maapallolla. Hyvä uutinen on se, että meillä on kaikki mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta ja rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Yksi tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta on tehdä liikkumisesta vähäpäästöistä. Parhaiten liikenteen päästöjä vähennetään lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen on oltava aidosti houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle. Sen on oltava edullista ja sujuvaa. Me tarvitsemme Vantaalle ratikan.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös vähentämällä lihankulutusta. kaupungin keittiöiden on tarjottava entistä enemmän kotimaista kasvisruokaa. Ruokahävikki on saatava pienemmäksi.

Vantaan on oltava hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä!

Yksi kunnan tärkeimmistä palveluista minulle on varhaiskasvatus. On uskomattoman ihanaa, että lapseni saavat varhaiskasvatusta, joka tukee heidän kasvuaan ja kehitystään. Päiväkodin työntekijät tuntevat lapseni ja osaavat tukea heitä juuri niissä asioissa, joissa tukea tarvitaan. Lapseni ovat sosiaalisia ja ovat oppineet päiväkodissa niin paljon asioita, että olen usein aivan mykistynyt päiväkodin aikuisten ammattitaidosta.

Varhaiskasvatus onkin ennen kaikkea lapsen oikeus, ei vanhemman. Siksi olen tyytyväinen, että Vantaalla Sipilän hallituksen päätös siitä, että esimerkiksi työttömyyden takia kotona olevien vanhempien lapsilla ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, peruttiin. Ja nyt Marinin hallitus palautti oikeuden kaikkien kuntien lasten varhaiskasvatukseen.

Lapselle tärkeintä varhaiskasvatuksessa on pysyvät ja turvalliset aikuiset. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksen työntekijät viihtyvät työssään ja saavat siitä riittävän korvauksen. Vantaalla, kuten monessa muussakin kunnassa on haasteita löytää työntekijöitä päiväkoteihin. Kunnollisen palkan lisäksi yksi keino lisätä työssä jaksamista on antaa ihmiselle mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Tähän auttaa riittävän pienet ryhmäkoot. Vantaa voisikin kokeilla lapsiryhmäkokojen pienentämistä työntekijöiden houkuttelemiseksi. Toinen kokeilemisen arvoinen asia olisi palkata päiväkoteihin yksi aikuinen lisää, joka voisi toimia sijaisena eri ryhmissä tarpeen mukaan. Näin sijainen olisi kaikille lapsille tuttu. Lisäksi päiväkodin johtajan työaikaa ei kuluisi sijaisten töihin soittelemiseen.

Korona on aiheuttanut ihmisissä huolta tulevaisuudesta. Se on aiheuttanut täällä valtuustossakin useissa puheenvuoroissa mainittua hoivavelkaa. Korona on aiheuttanut yksinäisyyttä ja pahoinvointia niin nuorissa kuin aikuisissa ja ikäihmisissä.

Ihmisillä on huoli tulevaisuudesta. Siksi olisinkin toivonut, että Vantaan kaupungin talousarvio olisi näyttänyt hieman toisenlaiselta. Toivoin, että se olisi tuonut ihmisille toivoa tulevasta. Toivoin, että se antaisi ihmisille selvän viestin siitä, että Vantaalla on hyvä asua koronasta huolimatta. Viestin siitä, että palveluihin pääsee oikea-aikaisesti ja palvelut ovat laadukkaita. Viestin siitä, että yhdessä tästä selvitään.

Tulikin jotain aivan muuta. Tuli esitys, jossa leikataan. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että puolueiden yhteisissä neuvotteluissa saatiin aikaan kompromissi, joka on huomattavasti parempi kuin alkuperäinen esitys.

Vantaalle muutetaan, vantaalla on siis vetovoimaa. Se mikä meiltä puuttuu, on pitovoima. Uskon, että ihmisen haluun pysyä Vantaalla vaikuttaa se, millaisia palveluita Vantaa tarjoaa. Pääseekö täällä lääkäriin tarvittaessa nopeasti? Onko kouluissa riittävästi oppilashuoltoa ja sitä kautta voimavaroja puuttua kiusaamiseen? Onko päiväkodeissa pysyvä henkilökunta? Onko tarjolla kulttuuria ja onko kirjastoissa lainattavaa? Uskon, että kunnallisveroprosentti ei ole niin merkityksellinen kuin moni tuntuu uskovan.