Mielipidekirjoitus, julkaistu Vantaan Sanomissa 7.9.2013

Tuomelan ja Hevoshaan koulut ovat vaarassa tulla lakkautetuiksi Vantaan velkaohjelman seurauksena. Valtuuston hyväksymä lähtökohta velan vähentämisestä tilanteessa, jossa asukasluku kasvaa vuosittain tuhansilla, on vastuuton. Vasemmistoliitto esitti, että lähtökohdaksi otettaisiin lisävelkaantumisen pysäyttäminen. Toisena vaihtoehtona tarjosimme veron korotusta. Kumpikaan ei sopinut valtuuston enemmistölle.

Vantaan väestö on kasvanut jopa ennusteita enemmän. Myös oppilasmäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan enemmän kuin nyt ennustetaan. Tuomelan ja Hevoshaan koulujen sulkeminen ei vaikeuttaisi vain näiden koulujen oppilaiden elämää, vaan laajemmin Länsi- ja Itä-Vantaan lasten elämää, kun koulutilat kävisivät ahtaaksi yhä useammissa kouluissa.

Vetoamme muihin opetuslautakunnan ja valtuuston jäseniin, jotta lähikouluille säilytettäisiin riittävät resurssit, eikä keinotekoisesti asetettaisi vastakkain opettajien ja koulurakennusten määrää.

Jussi Saramo, kaupunginvaltuutettu
Minttu Sillanpää, kaupunginvaltuutettu
Jari Jääskeläinen, opetuslautakunnan jäsen

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.6. strategian seuraaville neljälle vuodelle. Strategian hyväksyminen on yksi valtuustokauden tärkeimmistä pätöksistä. Siihen nähden strategian valmistelu oli mielestäni hieman hätäistä, vaikka kaupunginjohtaja kokouksessa toisin yritti vakuutella. Strategiaa käsiteltiin valtuuston seminaarissa toukokuun puolessa välissä muutaman tunnin ajan. Lähetekeskustelu siitä käytiin aamuyöllä puoli kahden aikaan. Arvailla sopii, kuinka vastaanottavaisia virkamiehetkään tuohon vuorokauden aikaan olivat.

Itselleni positiivinen kokemus oli strategiaan valtuustoseminaarin keskustelujen jälkeen lisätty turvallisuus-käsitteen laajempi käsittely. Valtuustoseminaarissa käsiteltävässä versiossa turvallisuus oli typistetty käsittämään vain liikenneturvallisuutta. Nostin asian esiin valtuustoseminaarin työryhmässä ja nyt hyväksytyssä versiossa turvallisuutta mitataan myös ihmisten kokemuksilla oman asuinalueensa turvallisuudesta. Vaikutusvaltainen olo, etten sanoisi.

Strategiapäätöksen suurin ongelma on tämä lause: Päätetään todeta, että talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjaukset ovat keskeinen lähtökohta taloussuunnitelman 2014–2017 laadinnalle. Talous- ja velkaohjelma eli leikkausohjelma on hyväksytty edellisen valtuuston aikana kesäkuussa 2012, Vasemmiston ryhmän vastustuksesta huolimatta. Vasemmisto saikin kunnallisvaalikampanjaa käyneet muut ryhmät perääntymään osasta leikkauksia. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajia ei vähennetty, kuten ohjelmassa lukee. Myöskään luontokoulun avustuksesta tai vanhusten päivätoimintakeskuksista Havurastista ja Myyrastista ei luovuttu. Lisäksi ohjelmassa on leikkauksia, jotka ovat olleet mahdottomia toteuttaa. Toimeentulotuen käsittelijöitä oli palkattava takaisin, jotta toimeentulotuki saadaan maksuun lain määräämässä ajassa.

Vasemmiston ryhmä esitti kokouksessa velkaohjelman hylkäämistä. Hävisimme äänestyksen vain vihreiden äänestäessä meidän mukanamme.

Toinen iso ongelma strategiaan liittyen on siihen kirjattu tavoite palveluiden uudistamisesta monituottajamallin suuntaan. Erilaisia tilaaja-tuottaja-malleja toteuttaneissa kaupungeissa kuten Oulussa ja Tampereella ne on todettu kalliiksi ja palveluja huonontaviksi. Vantaalla ei ole varaa huonontaa palveluiden laatua tai nostaa niiden hintaa ideologisilla yksityistämisillä. Poikkeustapauksissa yksityistäminen saattaa olla hyvä keino, mutta se ei koskaan voi olla hyvä strateginen päämäärä. Esitimme kokouksessa monituottajamallin poistamista strategiasta, mutta turhaan.

Itse käytin puheenvuoron kaupunginjohtajan puheesta innostuneena. Kaupunginjohtaja muistutti omassa puheessaan, että Vantaa ei aio jatkossakaan lomauttaa tai irtisanoa omia työntekijöitään. Tämä on toki hienoa, mutta monituottajamallin seurauksena kaupungin työt ja työntekijät ulkoistetaan firmoille, jotka saavat tehdä työntekijöilleen mitä haluavat. Näin on jo käynyt. Esimerkiksi ISS:lle ulkoistetun korjausrakentamisen työntekijöillä oli lomautusuhka päällä.

Kokouksessa tuotiin myös tiedoksi kaupunginhallituksen talousarviokehys vuodelle 2014. Esitimme siihen pöytäkirjalausumaa, jossa vaadimme kehyksen keventämistä 1,5 prosentista 2,5 prosenttiin. Talousarvioon palataan syksyllä.

Olen sitä mieltä, että turvataksemme Vantaan palvelut, on kunnallisveroprosenttia nostettava.

Oikein hyvää vappua ja lämpimästi tervetuloa Vantaan Vasemmiston vappujuhlaan. Kun aloin tätä puhetta kirjoittaa, kyselin Facebookissa ystäviltäni, että mitäs tällaisessa vappupuheessa oikein kuuluu sanoa. Pakollisia sanoja ovat kuulemma mm. työläinen ja porvari, oikeudenmukaisuus ja ahneus, perustulo sekä Hyvä toverit.

Eli hyvät toverit. Tässä puheessani ajattelin keskittyä Vantaaseen ja vantaalaisten kuulumisiin.

Olen itse asunut Vantaalla nyt kolmisen vuotta. Enää en sano asuinpaikkaani kysyville asuvani kyllä Vantaalla, mutta aivan Helsingin rajalla, ensimmäisessä talossa Vantaan puolella, kuten tein ensimmäisen puolen vuoden ajan Helsingistä muuttoni jälkeen.

Olen siis viihtynyt. Samoin tuntuvat viihtyvän monet muut vantaalaiset. Vantaan kaupungin tuoreen hyvinvointikertomuksen mukaan asukkaat ovat tyytyväisiä Vantaaseen. Vantaalaisten mielestä täällä on turvallista asua, ja palveluihin ollaan tyytyväisiä. Näiden onnellisten tarinoiden lisäksi löytyy kuitenkin valitettavasti myös toisenlaisia tarinoita.

Ne surullisemmat tarinat antavat erilaisen kuvan vantaalaisten hyvinvoinnista. Viime keväänä valtuustossa hyväksytty kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, eli leikkausohjelma, pahentaa vantaalaisten tilannetta entisestään. Leikkausohjelmassa leikataan. Leikataan ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, leikataan kirjastoista, leikataan vammais- ja vanhuspalveluista. Leikataan kouluista. Leikkausohjelmassa päätetty määräaikaisista toimeentulotuen käsittelijöistä luopuminen on nyt aiheuttanut sen, mikä leikkausohjelmassakin riskiksi mainittiin, eli käsittelyaikojen pidentymisen laittoman pitkiksi. Aika näyttää, mitä muut leikkaukset aiheuttavat.

Hyvä toverit. Jotta saamme Vantaan pidettyä turvallisena ja vantaalaiset tuntemaan itsensä tyytyväisiksi, jotta saamme yhä useamman vantaalaisen tuntemaan olonsa turvalliseksi ja voimaan hyvin, on yksi vaihtoehto Vantaan Vasemmiston jo viime keväänä esittämä kunnallisveron nosto. Tutkimusten mukaan kuntalaiset haluavat mielellään maksaa lisää veroja, jos sillä saadaan tuotettua laadukkaat ja maksuttomat palvelut kaikille. Hallitus, jota on paljon kritisoitu, on saanut paljon hyviäkin asioita aikaan. Vasemmiston vaatimuksesta kunnallisveroa on muutettu aiempaa progressiivisemmaksi. Esimerkiksi kahdentuhannen euron kuukausittaisesta palkasta maksetaan todellisuudessa kunnallisveroa vain vähän yli 10 %. Kunnallisveron nostolla voitaisiin kaikista pahimmat leikkaukset perua ja lisätä vantaalaisten hyvinvointia.

On Vantaalla monia sellaisiakin asioita, joista voimme ja joista pitää olla ylpeitä. Yksi näistä asioista on nuorisotyöttömyyden matala aste Vantaalla verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Vantaalla on tehty määrätietoisesti töitä ja nuoret on onnistuttu ohjaamaan elämässään eteenpäin. Meillä on Vantaalla paljon työpaikkoja ja hyvä työpaikkaomavaraisuus. Vantaa on kasvava kaupunki, uusia asuinalueita rakennetaan mm. Kivistöön ja Leinelään. Ja pian meillä on Kehärata, joka tekee liikkumisen helpoksi. Vantaalla on hyviä mahdollisuuksia harrastaa, kulttuuria ja urheilua.

Vantaan Vasemmisto toimii ja näkyy myös vaalien välillä. Jopa niin aktiivisesti, että muutaman kerran on saanut vastata kysymykseen, että mitkäs vaalit nyt on tulossa, kun täällä torilla olette. Ja hämmentyneitä ilmeitä, kun vastaa, että ei hetkeen vielä mitään. Jotta saamme vaatimuksiamme ja tavoitteitamme läpi ja eteenpäin, tarvitsemme lisää voimaa. Tarvitsemme lisää ihmisiä tekemään vasemmistolaista politiikkaa yhdessä.

Perinteisesti näin vappuna Vantaan Vasemmisto on perinteisesti palkinnut vuoden vasemmistolainen teon. Tänä vuonna palkinto menee ihmiselle, joka on jo vuosien ajan toiminut aktiivisesti sen puolesta, että Koivukylässä yhteisöllisyys ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranevat. Sen puolesta, että Koivukylässä tehdään aktiivisesti yhdessä eikä kaveria jätetä yksin. Tänä vuonna Vantaan Vasemmisto haluaa palkita Liisa Kaikulan.

Valtuuston kokouksen yhteydessä 15.4. pidettiin valtuuston kyselytunti, jossa ykköspuheenaiheeksi nousi julkisuudessakin ollut ongelma saada toimeentulotuki maksuun lain määräämässä ajassa. Keskustelun aloitti Vasemmiston Jussi Saramo, joka tivasi, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta valtuutettujen esittämiin kysymyksiin aletaan suhtautua niiden edellyttämällä vakavuudella. Saramo viittasi paitsi sosiaali- ja terveystoimessa jatkuvasti esiintyvien ongelmien kieltämiseen ja vähättelyyn mm. toimeentulotukien maksamisessa, myös jalkapallohalliin, jota ei useista valtuuston päätöksistä ja kyselytunneilla esitetyistä kysymyksistä huolimatta ole alettu rakentaa Rajakylään.

Toimeentulotukeen liittyvään kysymykseen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen vastasi, että valitettavasti talous- ja velkaohjelmassa mainittu riskianalyysi liittyen toimeentulotuen käsittelijöiden vakanssien vähentämiseen on toteutunut.

Talous- ja velkaohjelmassa kirjattiin, että ”luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden vakansseista”. Riskianalyysi kuuluu: ”lain mukainen toimeentulotuen käsittelyaika vaarantuu, mahdollinen uhkasakko.” Salminen myös toivoi valtuustolta tukea työntekijöille, jotka tekevät kaikkensa, jotta ongelmasta päästään eroon.

Salmisen vastaus kirvoitti kommentti- ja puheenvuorotulvan, joissa kyseltiin, minkälaista tukea valtuustolta oikein halutaan. Vastausta ei saatu tiedusteluun, kuinka paljon rahaa tarvitaan lisää, jotta kaupunki pääsee pois laittomuuden tilasta. Tällä hetkellä toimeentulotukihakemusten käsittelyaika on pahimmillaan 15 päivää, kun se lain mukaan saisi olla seitsemän.

Ongelma toimeentulotuen käsittelyaikojen kanssa on Vantaalla niin iso, että Aluehallintovirasto AVI on uhannut Vantaata usean sadantuhannen euron uhkasakolla, mikäli ongelma jatkuu. Valtuutettu Eerola luki ääneen AVIn kaupungille lähettämää lausuntoa, jossa todetaan, että ainoa keino saada ongelma purettua on lisätyövoiman palkkaaminen. Omassa vastauksessaan AVI:lle kaupunki kertoo, että toimenpiteisiin on ryhdytty. Se on tietysti positiivista. Toimenpiteitä ovat mm. sähköiseen asiointiin siirtyminen ja kirjeiden lähettäminen kakkosluokan sijaan ykkösluokassa.

Muutoin ainoa enemmän keskustelua herättänyt asia oli kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2012. Puheenvuoroissa kertomusta kiiteltiin, mutta todettiin myös, ettei kertomus koske niitä noin tuhatta kaupungin entistä työntekijää, jotka siirtyivät Tilapalvelut Oy:n palvelukseen.

On käynyt ilmi, että Tilapalvelut Oy:n henkilöstöä kohdellaan epätasa-arvoisesti kaupungin omaan henkilöstöön nähden. Heidän pitää mm. toimittaa sairauslomatodistus heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä lähtien, kun kaupungin palveluksessa olevat työntekijät saavat olla sairauden takia pois töistä kolme päivää. Käytäntö tuntuu kummalliselta jo senkin takia, että tutkimuksissa on todettu oma ilmoitus -menettelyn itse asiassa vähentävän sairauspoissaoloja.

Apulaiskaupunginjohtaja Lipposen vastaus oli, että asiaa on selvitetty ja on tehty uusi konserniohje. Isoin ongelma Tilapalvelut Oy:öön liittyen on se, että koska kyseessä on osakeyhtiö, sen toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Sen tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kuten valtuutettu Tyystjärvi huomautti, kaupungin luottamusmiehillä ei ole enää mitään keinoa saada siihen liittyvistä asioista tietoa. Olisikin keskusteltava, miten Tilapalvelut Oy:n työt voisi palauttaa takaisin kaupungin omaksi työksi.

Kunnallisvaaleista on aikaa jo kohta neljä kuukautta. Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen olen ollut kohta kaksi. Kai sen voi ääneen sanoa, että itselleni valinta kaupunginvaltuustoon tuli yllätyksenä. Toki iloisena sellaisena. Tällä hetkellä takana on yksi varsinainen valtuuston kokous sekä ja kaksi uutuutena Vantaalla käyttöön otettua valtuuston iltakoulua sekä useampi koulutustilaisuus. 

Ensimmäisessä koulutustilaisuudessa kaupunginjohtaja Kari Nenosen diaesitykseen kuului 73 diaa, joissa puhuttiin metropolipolitiikasta, metropoliesiselvityksestä, kuntarakennelaista sekä tietysti Vantaan kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmasta.

Vantaan kaupungin huono taloustilanne ja säästötarpeet mainittiin myös Nenosen valtuutetuille lähettämässä kirjeessä, jossa varoiteltiin edessä olevan haastava valtuustokausi. Olen Nenosen kanssa samaa mieltä, että haasteita varmasti tulee riittämään. Siitä olemme Nenosen kanssa eri mieltä, että miten näihin haasteisiin vastataan. Edellisellä valtuustokaudella hyväksytty talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma tuntuu ohjaavan päätöksentekoa vielä vahvemmin kuin olisin olettanut. Tähän leikkausohjelmaan on ehditty viitata siis jo useampaan kertaan.

Päällimmäisenä tunteena näin valtuustokauden alussa on hämmennys. Asioita on paljon ja ne ovat isoja. On pakko myöntää, että niihin kaikkiin ei ole mahdollisuutta perehtyä niin hyvin kuin haluaisi. Siksipä onkin onni, että me voimme valtuustoryhmän kanssa jakaa vastuuta ja vasemmistoliiton edustajat lautakunnissa ja aluetoimikunnissa sekä muissa elimissä ovat aivan huippuluokkaa.

Samasta syystä olen enemmän kuin kiitollinen kaikista viesteistä, joita saan vantaalaisilta. Ei ole olemassa liian pientä asiaa, jonka takia ottaa yhteyttä. Ja lupaan tehdä parhaani, jotta asiat muuttuvat Vantaalla paremmiksi meille kaikille. Haasteista huolimatta.

Tästä tulee hyvä neljä vuotta!