Valtuuston kokouksen yhteydessä 15.4. pidettiin valtuuston kyselytunti, jossa ykköspuheenaiheeksi nousi julkisuudessakin ollut ongelma saada toimeentulotuki maksuun lain määräämässä ajassa. Keskustelun aloitti Vasemmiston Jussi Saramo, joka tivasi, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta valtuutettujen esittämiin kysymyksiin aletaan suhtautua niiden edellyttämällä vakavuudella. Saramo viittasi paitsi sosiaali- ja terveystoimessa jatkuvasti esiintyvien ongelmien kieltämiseen ja vähättelyyn mm. toimeentulotukien maksamisessa, myös jalkapallohalliin, jota ei useista valtuuston päätöksistä ja kyselytunneilla esitetyistä kysymyksistä huolimatta ole alettu rakentaa Rajakylään.

Toimeentulotukeen liittyvään kysymykseen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen vastasi, että valitettavasti talous- ja velkaohjelmassa mainittu riskianalyysi liittyen toimeentulotuen käsittelijöiden vakanssien vähentämiseen on toteutunut.

Talous- ja velkaohjelmassa kirjattiin, että ”luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden vakansseista”. Riskianalyysi kuuluu: ”lain mukainen toimeentulotuen käsittelyaika vaarantuu, mahdollinen uhkasakko.” Salminen myös toivoi valtuustolta tukea työntekijöille, jotka tekevät kaikkensa, jotta ongelmasta päästään eroon.

Salmisen vastaus kirvoitti kommentti- ja puheenvuorotulvan, joissa kyseltiin, minkälaista tukea valtuustolta oikein halutaan. Vastausta ei saatu tiedusteluun, kuinka paljon rahaa tarvitaan lisää, jotta kaupunki pääsee pois laittomuuden tilasta. Tällä hetkellä toimeentulotukihakemusten käsittelyaika on pahimmillaan 15 päivää, kun se lain mukaan saisi olla seitsemän.

Ongelma toimeentulotuen käsittelyaikojen kanssa on Vantaalla niin iso, että Aluehallintovirasto AVI on uhannut Vantaata usean sadantuhannen euron uhkasakolla, mikäli ongelma jatkuu. Valtuutettu Eerola luki ääneen AVIn kaupungille lähettämää lausuntoa, jossa todetaan, että ainoa keino saada ongelma purettua on lisätyövoiman palkkaaminen. Omassa vastauksessaan AVI:lle kaupunki kertoo, että toimenpiteisiin on ryhdytty. Se on tietysti positiivista. Toimenpiteitä ovat mm. sähköiseen asiointiin siirtyminen ja kirjeiden lähettäminen kakkosluokan sijaan ykkösluokassa.

Muutoin ainoa enemmän keskustelua herättänyt asia oli kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2012. Puheenvuoroissa kertomusta kiiteltiin, mutta todettiin myös, ettei kertomus koske niitä noin tuhatta kaupungin entistä työntekijää, jotka siirtyivät Tilapalvelut Oy:n palvelukseen.

On käynyt ilmi, että Tilapalvelut Oy:n henkilöstöä kohdellaan epätasa-arvoisesti kaupungin omaan henkilöstöön nähden. Heidän pitää mm. toimittaa sairauslomatodistus heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä lähtien, kun kaupungin palveluksessa olevat työntekijät saavat olla sairauden takia pois töistä kolme päivää. Käytäntö tuntuu kummalliselta jo senkin takia, että tutkimuksissa on todettu oma ilmoitus -menettelyn itse asiassa vähentävän sairauspoissaoloja.

Apulaiskaupunginjohtaja Lipposen vastaus oli, että asiaa on selvitetty ja on tehty uusi konserniohje. Isoin ongelma Tilapalvelut Oy:öön liittyen on se, että koska kyseessä on osakeyhtiö, sen toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Sen tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kuten valtuutettu Tyystjärvi huomautti, kaupungin luottamusmiehillä ei ole enää mitään keinoa saada siihen liittyvistä asioista tietoa. Olisikin keskusteltava, miten Tilapalvelut Oy:n työt voisi palauttaa takaisin kaupungin omaksi työksi.